Kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmän päämajaa kaavaillaan Helsinkiin
Integrated Carbon Observation System (ICOS) on hajautettu eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri, joka muodostuu kansallisista mittausasemista ja koordinaatio-organisaatiosta. Helsingin yliopistolle, Ilmatieteen laitokselle ja Kuopion yliopistolle on varattu valtion ensi vuoden budjetista ICOS-hankkeeseen rahoitusta yhteensä neljä miljoonaa euroa kahden seuraavan vuoden ajaksi.
Hajautettu mittausasemaverkosto käsittää noin 30 ilmakehä- ja ekosysteemihavaintoasemaa ympäri Eurooppaa. Mittausasemaverkoston merkittävyyttä voi verrata maailmanlaajuisen säähavaintoverkoston syntyyn toisen maailmansodan jälkeen. Mittausasemilla mitataan sekä ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksia että ekosysteemin kasvihuonekaasujen kiertoja ja vaihtoa ilmakehän kanssa. ICOS tuottaa pitkäaikaista, yhdenmukaista, tarkkaa havaintosarjaa kasvihuonekaasujen tutkimuksen, päästöjen hillinnän ja seurannan tarpeisiin. -ICOS on merkittävä eurooppalainen ponnistus kohti kokonaisvaltaista kasvihuonekaasujen kiertojen ymmärtämistä ja seurantaa, sanoo professori Timo Vesala, EU-rahoitteisen ICOS-valmisteluhankkeen johtoryhmänjäsen. Kasvihuonekaasujen mittausjärjestelmä tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.
Suomen mittausverkosto on kattava
Suomessa havaintoasemaverkostoon liitetään kasvihuonekaasujen osalta ICOS Pallas-Sodankylä (Pallaksen, Lompolojänkkän, Kenttärovan, Sodankylän asemat), ICOS Hyytiälä (SMEAR II ja Siikaneva), ICOS Värriö, ICOS Puijo-Koli, ICOS Utö-Itämeri sekä täydentävinä asemina toimivat Kaamanen (Inari), Lettosuo (Tammela), SMEAR III (Helsinki). Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston ylläpitämä kansallinen ICOS-mittausasemaverkosto kattaa hyvin suomalaisen ympäristön erityispiirteet. Se myös täydentää eurooppalaista havaintoverkostoa pohjoisten alueiden, Jäämeren, Länsi-Siperian boreaalivyöhykkeen sekä Itämeren osalta.
Kansallista mittaustoimintaa varten perustetaan ICOS-Suomi -koordinaatiotoimisto Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Kuopion yliopiston perustaman ilmakehätutkimusinstituutin alle. Instituutti toimii organisaatioiden yhteisten kansallisten ja kansainvälisten toimintojen keskuksena. -Suomi tavoittelee myös koko ICOS-infrastruktuurin (ICOS-EU) päämajaa Helsingin Kumpulaan, johtaja Yrjö Viisanen Ilmatieteen laitokselta toteaa.
ICOS valmisteluvaiheen EU-rahoitteinen projekti on käynnissä vuosina 2008-2011. Varsinainen ICOSin operatiivinen toiminta alkaa vuonna 2012 ja jatkuu vuoteen 2031 asti.
ICOS-organisaatio toimii läheisessä yhteistyössä aineistojen ja tutkimustulosten loppukäyttäjien, kuten tiedeyhteisön, sektoritutkimuslaitosten, teollisuuden ja alan yritysten, poliittisten päätöksen tekijöiden ja median kanssa.
Lisätietoja
Helsingin yliopisto:
Professori Timo Vesala, puh. 050 415 4767, timo.vesala@helsinki.fi
Projektipäällikkö Sanna Sorvari, puh. 050 415 4729, sanna.sorvari@helsinki.fi
Ilmatieteen laitos:
Ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila, puh. (09) 1929 5510, tuomas.laurila@fmi.fi
Johtaja Yrjö Viisanen, puh. (09) 1929 5400, yrjo.viisanen@fmi.fi
Kuopion yliopisto:
Professori Kari Lehtinen, puh. 040 867 7844, kari.lehtinen@uku.fi
Suunnittelu- ja kehittämispäällikkö Kirsi Moisander, puh. 0400 395 313, kirsi.moisander@uku.fi
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen, tiedottaja, (09) 191 51042
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Koronarokotteet suojasivat erityisesti vaikealta koronataudilta11.12.2025 07:14:12 EET | Tiedote
Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.
Ilmakuvista voidaan tekoälyn avulla saada tarkkaa tietoa metsien monimuotoisuudesta10.12.2025 09:40:07 EET | Tiedote
Metsien monimuotoisuudelle tärkeät haapapuut ja pystyyn kuolleet kelot voidaan tunnistaa luotettavasti avoimesta ilmakuva-aineistosta Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämillä menetelmillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme