Väkivaltarikollisten vaarallisuuden arviointiin uusia mittareita?

”Väkivallan moninaisia kielteisiä vaikutuksia olisi mahdollista lieventää parantamalla väkivallan ennustetarkkuutta. Epätietoisuus väkivallan perimmäisistä syistä kuitenkin vaikeuttaa väkivallan ennustamista”, sanoo aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt LL Roope Tikkanen .

Tikkanen selvitti väitöstutkimuksessaan väkivaltarikoksiin syyllistyneiden suomalaisten miesten uusintaväkivallan ja kuolleisuuden riskitekijöitä käyttäen oikeuspsykiatrian professori Matti Virkkusen tutkimusaineistoa, joka on kerätty vuosina 1990—1998 mielentilatutkimusten yhteydessä. Enemmistö tutkimukseen osallistuneesta 242 miehestä kärsi alkoholismista ja vakavasta persoonallisuushäiriöstä. Verrokkiryhmän muodostivat 1 210 sukupuolen, iän ja syntymäpaikkakunnan mukaan vakioitua suomalaismiestä. Yhdeksän vuoden seuranta-ajan jälkeen suoritettiin riskianalyysit saatujen rikosrekisteriotteiden (Oikeusrekisterikeskus) ja kuolleisuustietojen (Tilastokeskus) perusteella.

Analyyseissä käytettiin riskitekijöinä antisosiaalista persoonallisuushäiriötä (ASPD), epävakaata persoonallisuushäiriötä (BPD), ASPD:n ja BPD:n samanaikaista esiintyvyyttä, lapsuuden kielteisiä olosuhteita, alkoholin kulutusta, ikää ja monoamiinioksidaasi A (MAOA) -genotyyppiä. Riskianalyysien lisäksi arvioitiin temperamenttia (Tridimensional Personality Questionnaire [TPQ]).

Uusintaväkivallan (32 prosenttia) ja kuolleisuuden (16 prosenttia) esiintyvyys oli väkivaltarikollisilla korkea. Vaikeat persoonallisuushäiriöt ja lapsuuden kielteiset olosuhteet lisäsivät uusintaväkivallan ja kuolleisuuden riskiä sekä väkivaltarikollisten keskinäisissä vertailuissa että verratessa väkivaltarikollisia verrokkeihin. Lapsena kaltoin kohdeltujen BPD-henkilöiden ennuste oli erityisen huono.

MAOA-genotyypillä oli vaikutusta siihen, miten alkoholin kulutus ja ikä ennustivat uusintaväkivaltaa. Miehillä, joilla oli korkean MAOA-aktiviteetin (MAOA-H) genotyyppi, alkoholin kulutus ja ikä vaikuttivat uusintaväkivaltariskiin – alkoholin käyttö lisäävästi ja ikääntyminen vähentävästi – mutta matalan MAOA-aktiviteetin (MAOA-L) henkilöissä alkoholin käyttö ja ikääntyminen eivät vaikuttaneet uusintaväkivaltariskiin.

Väkivaltarikollisten temperamentille oli tyypillistä korkea virikehakuisuus, impulsiivisuus ja kaoottisuus, korkea ahdistuneisuus ja matala sosiaalistuminen, mikä vastaa määritelmää eksplosiivisesta – räjähdysalttiista – persoonallisuudesta.

”Uusintaväkivallan ja kuolleisuuden riskit kasaantuivat selviin väkivaltarikollisten alaryhmiin”, Tikkanen toteaa. ”Vaikeiden persoonallisuushäiriöiden diagnosointi, lapsuuden ympäristön arviointi, alkoholikulutuksen kartoitus ja MAOA-genotyypin määritys saattavat tulevaisuudessa olla uusintaväkivaltaa ja kuolleisuutta ehkäiseviä sekä vaarallisuusarvioita tarkentavia keinoja.”

LL Roope Tikkasen väitöskirja ” "Predictors of violent reconvictions and mortality among impulsive alcoholic violent offenders: A prospective study" (Uusintaväkivallan ja kuolleisuuden riskitekijät ) tarkastetaan perjantaina 25.9.2009 klo 12 HYKS:n Psykiatriakeskuksen Christian Sibelius -auditoriossa, Välskärinkatu 12.

Väittelijän yhteystiedot:
Puh. +358 40 515 58 69
Sähköposti: roope.tikkanen@helsinki.fi