Metsäteollisuus ry

Vuosi 2015 oli normaali puukauppavuosi – puun tarve investointien myötä voimakkaassa kasvussa

Jaa
Puukauppa kävi viime vuosien tahtiin vuonna 2015. Uusien investointien vaikutukset puun kysyntään näkyvät markkinoilla jo vuonna 2016. Voimakkaasti kasvavan kysynnän vastapainoksi puun tarjonnan rakenteita on vahvistettava viipymättä. Kotimaiseen puuhun perustuvan biotalouden kasvun edellytys on, että kaikki metsänomistajat aktivoituvat metsien hoitoon ja niiden puukaupallisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Puukauppa käynnistyi vuonna 2015 hieman edellisvuotta verkkaisemmin. Vauhtiin päästyään puukauppaa tehtiin kuitenkin tasaisesti vuoden loppuun asti ja koko vuoden ostomäärä oli keskimääräisellä tasolla. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat vuonna 2015 yksityismetsistä puuta 30,1 miljoonaa kuutiota. Määrä oli yhtä suuri kuin 10 vuoden keskiarvo ja kolme prosenttia edellisvuotta pienempi.

Tukkeja ostettiin yhteensä 12,8 miljoonaa kuutiota, joka oli seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuitupuuta ostettiin saman verran kuin vuonna 2014 eli 16,3 miljoonaa kuutiota.

Raakapuukustannukset laskivat vain hieman

Mäntytukin vuoden 2015 keskimääräinen kantohinta laski prosentin edellisvuodesta. Kuusitukin kantohinta laski kaksi prosenttia ja koivutukin kantohinta pysyi ennallaan. Mäntykuidun hinta laski prosentin ja kuusi- sekä koivukuidun kaksi prosenttia.

Joulukuussa 2015 mäntytukista maksettiin keskimäärin 54 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 43 ja 57 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 54 euroa kuutiolta vaihdellen 42 ja 56 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 42 euroa kuutiolta ja vaihteli 34 ja 45 euron välillä. Mänty- ja koivukuidun keskikantohinta oli 15 euroa ja kuusikuidun 17 euroa kuutiolta. Kuitupuiden hinta vaihteli 10 ja 19 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttaa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä kohteilla.

Hankintakauppoina puuta ostettiin vuonna 2015 yhteensä 5,3 miljoonaa kuutiota. Niiden osuus laski 19 prosentista 18 prosenttiin. Lähes neljä viidesosaa hankintakauppojen ostoista oli kuitupuuta. Hankintakaupoissa metsänomistaja toimittaa puut kuljetusreitin varrelle.

Puumarkkinoiden toimivuus avainasemassa

Metsäteollisuuden uudet investoinnit haastavat kotimaiset puumarkkinat ennennäkemättömällä tavalla. Puun kysynnän kasvu realisoituu jo tänä vuonna, joten viivyttelyyn ei ole nyt varaa. Teollisuuden toiminta- ja investointiedellytyksiä on parannettava erityisesti kotimaisen puun tarjontaa vahvistamalla.

"Metsäteollisuuden mittavat investoinnit lisäävät teollisuuden puun tarvetta 10 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Tämä edellyttää yksityismetsien hakkuiden lisäystä yli viidenneksellä, vaikka olemme jo nyt kotimaan metsien käytössä lähes ennätystasolla. Lähiajan odotukset kohdistuvat nyt vahvasti Sipilän hallitusohjelman Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeeseen. Sen toteutuksessa tulee olla puukauppaa ja puun tarjontaa varmuudella vahvistavia uudistuksia, mikäli kasvun halutaan pohjautuvan kotimaiseen puuhun. Myös julkisin varoin kerätyn metsävaratiedon hyödyntäminen on viipymättä vapautettava, sillä siten taataan metsänomistajille paras mahdollinen palvelujen tarjonta", painottaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo.

"Viime vuoden lopulla puumarkkinaosapuolet perustivat yhteisen, kaikille avoimen sähköisen puukauppapaikan. Haluan osaltani kiittää puun myyjätahoja hyvästä yhteistyöstä sen kehittämisessä. Kyseessä on kiistatta viime vuoden puumarkkinateko sekä yksi suurimpia puumarkkinoiden uudistuksia vuosikymmeniin. Valmistuttuaan sähköinen kauppapaikka tehostaa puumarkkinoiden toimintaa sekä parantaa puun kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Teollisuus toivottaa sinne kaikki mukaan hyödyntämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia", Salo jatkaa.

Lisätietoja:

Tomi Salo, metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry, puh. 045 875 8911

Anu Islander, metsäasiantuntija, Metsäteollisuus ry, puh. 040 729 3678

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.

Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 160 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.

Viestintäkontakti: 
Anne Pirilä, viestintäjohtaja puh. 09 132 6645 tai 050 550 9480  

Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus

________________________________________________________________________

Internet: www.forestindustries.fi

Finland is one of the world's largest producer of pulp, paper and paperboard in addition to being one of Europe's largest producers of sawn timber.

The forest industry directly and indirectly employs approximately 160,000 Finns. The industry's multiplier effects extend broadly into surrounding society.

Finland has a unique opportunity to pioneer the bioeconomy thanks to the abundant forest resources, sustainable forestry practices and the first-rate expertise and competence of the forest cluster as a whole.

Contact in Communications:
Anne Pirilä, Communications Director, tel. +358 9 132 6645 or mobile +358 50 550 9480

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Metsäteollisuus ry
Metsäteollisuus ry
Snellmaninkatu 13
00170 Helsinki

09 132 61, forest@forestindustries.fihttp://www.metsateollisuus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Metsäteollisuus ry

Uusi selvitys: Satama-automaatio vahvistaa Suomen resilienssiä ja kilpailukykyä26.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Globaalien kriisien, toimitusketjujen häiriöiden ja muuttuvan turvallisuusympäristön keskellä Suomen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän resilienssi korostuu entistä vahvemmin. Satamilla on keskeinen rooli huoltovarmuuden ja viennin kivijalkana, ja juuri nyt on tärkeää vauhdittaa satamien automaatiokehitystä. Uuden satama-automaatioselvityksen mukaan suomalaisella osaamisella, yhteistyöllä ja kansainvälisistä ratkaisuista oppimalla voidaan rakentaa tehokkaita, turvallisia ja kestäviä satamaympäristöjä, jotka tukevat koko yhteiskunnan toimintakykyä ja kilpailuetua.

Raidekuljetusten lisääminen on tehokkain tapa vähentää metsäteollisuuden logistiikan päästöjä12.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Selvitys metsäteollisuuden logistiikan päästöistä sekä niiden vähentämiseen liittyvistä mahdollisuuksista osoittaa, että suurin potentiaali lisäisiin päästövähennyksiin on puukuljetusten siirtämisessä teiltä raiteille. Merenkulun päästökauppa ja ETS2 vähentävät päästöjä vain marginaalisesti. Afryn tekemä laaja, raaka-aineen hankinnasta tavaravientiin ulottuva päästöselvitys ja päästövähennysskenaario on osa metsäteollisuuden ilmastotiekartan päivitystyötä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye