Yliopiston observatorion 175 vuotta juhlitaan avoimin ovin 3.11. ja juhlaluennoin 17.11.
26.10.2009 11:34:46 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Juhlavuoden kunniaksi tähtitieteen laitos järjestää avoimet ovet Tähtitorninmäellä tiistaina 3.11. kello 12-19. Tällöin voi tutustua observatorion historiaan, nykyaikaiseen tähtitieteen tutkimukseen ja sään salliessa katsoa taivaan kohteita radioteleskoopilla. Observatorion puutarhaan pystytetään planetaario. Opastetut 30 minuutin kierrokset alkavat vartin välein 3.11. klo 12.00 alkaen, ruotsinkieliset kierrokset ovat kello 14.00 ja 17.00.
Avoimien ovien lisäksi ohjelmassa on 175-vuotisjuhlaluentojen sarja tiistaina 17.11. kello 16-19 yliopiston päärakennuksen salissa 1, Fabianinkatu 33. Tunnetut suomalaiset tutkijat esittelevät sekä tähtitieteen uusimpia tutkimustuloksia että observatorion historiaa.
Katso kaikki ohjelmatiedot http://www.astro.helsinki.fi/175/ .
Avoimet ovet ovat viimeinen tilaisuus yleisölle tutustua observatorioon tähtitieteen laitoksena, tähtitieteilijät ovat jo siirtymässä fysiikan laitokseen Kumpulan tiedekampukselle.
Näin kiertyy loppuun 175 vuotta historiaa. Kun tähtitorni avattiin syksyllä 1834, se oli Euroopan ja koko maailman uudenaikaisin astronominen laitos ja Suomen luonnontieteen keskeisiä paikkoja. Ennen tarkkojen kellojen tuloa näytettiin tähtitornista helsinkiläisille aikamerkki, kun joka päivä tornin huipulla pudotettiin aikapussi alas tangostaan tasan kello 12. Aikamerkki välitettiin lennättimien avulla myös muualle maahan. Almanakoissa ilmoitetut Helsingin koordinaatit viittaavat observatorion yhden ns. meridiaanikoneen paikkaan, ja observatorion pihalla olevassa kivessä on kiintopiste, johon Suomen kaikkien järvien ja tuntureiden korkeusmittaukset oli sidottu.
Tähtitornissa on mitattu tähtien paikkoja, kuvattu taivaankantta, havaittu Halleyn komeettaa kolmella peräkkäisellä vierailulla, 1835, 1910 ja 1986, ja tutkittu taivaanmekaniikan salaisuuksia. Havainnot otettiin aluksi talteen piirtämällä, kunnes 1890-luvulla saatiin valokuvaus käyttöön.
Tähtitorninmäelle on 1900-luvun alussa suunniteltu milloin eduskuntataloa, milloin suurlähetystöä. Neuvostoliiton suurlähetystönä observatorio on toiminut, pari päivää 1990-luvulla, kun talossa kuvattiin amerikkalaista elokuvaa History is made at night. Observatoriossa on sodan aikana toiminut ilmatorjuntajoukkoja, ja sitä on pommitettu.
Tähtitieteellinen havaintotoiminta siirtyi jo 1970-luvulla muualle. Yliopiston observatoriorakennus on kuitenkin palvellut tähtitieteen tutkijoiden työtilana. Observatoriolla on edelleen opetuskäytössä pari kaukoputkea.
Nykyään tieteelliset havainnot tehdään lähinnä suurissa kansainvälisissä observatorioissa muun muassa Chilessä ja Kanarian saarilla sekä avaruusteleskoopeilla ja-luotaimilla. Kansainvälisen yhteistyön kautta yliopiston tähtitieteilijät pääsevät käyttämään kaikkein parhaimpia maanpäällisiä ja avaruudessa olevia teleskooppeja.
Yliopisto teki tämän vuoden alussa päätöksen, että tähtitieteen laitos liitetään fysiikan laitokseen, joka toimii Kumpulan tiedekampuksella. Tähtitieteen painopiste siirtyy Kumpulan uusiin tiloihin, mutta vanhaan observatorioon jää esimerkiksi almanakkatoimisto. Observatoriorakennus remontoidaan lähivuosien aikana.
Observatorion historian 175 vuotta
1827 Yliopisto siirretään Turun palon jälkeen Helsinkiin, ja observatorion rakentamisesta päätetään
1834 C. L. Engelin suunnittelema observatorio otetaan käyttöön
1868 Tähtitorninmäelle aletaan hätäaputöinä tuoda multaa ja istuttaa kasvillisuutta
1890 Observatorion pihalle valmistuu uusi tähtitorni, johon sijoitetaan valokuvauskaukoputki
1907-09 Professori K.F. Sundman ratkaisee ns. kolmen kappaleen probleeman
1914 Observatorion tutkijat kuvaavat Ahvenanmaalla täydellistä auringonpimennystä
1952 Radiotähtitieteen tutkimus alkaa
1969 Opiskelijat valtaavat observatorion, ja professorin virka-asunto otetaan laitoskäyttöön
1971 Metsähovin observatorio aloittaa toimintansa Kirkkonummella
2004 Suomi liittyy Euroopan eteläiseen observatorioon (ESO)
2009 Helsingin yliopisto liittää tähtitieteen laitoksen fysiikan laitokseen
Lisätietoja observatorion avoimista ovista ja 175-vuotisjuhlaluennoista antaa Thomas Hackman, thomas.hackman@helsinki.fi, puhelin 050 3678 396.
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen, tiedottaja (09) 191 51042
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Sikatilallinen, haluatko tietää, miten sioillasi menee? Hae mukaan eurooppalaiseen tutkimukseen22.4.2026 17:25:17 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen johtama laaja kansainvälinen hanke kartoittaa emakoiden ja porsaiden hyvinvointia yli 300 sikatilalla kymmenessä Euroopan maassa. Suomalaisia tiloja kutsutaan mukaan keväällä 2026.
Helsingin yliopiston talous pysyi vakaana vuonna 202522.4.2026 11:22:19 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin mukaan jaettava perusrahoitus heikkeni, mutta valtion rahoitus kokonaisuutena kasvoi.
Incel-yhteisöt ovat monimutkaisempia kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää22.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Julkisessa keskustelussa incelit esitetään usein joko yksinäisinä uhreina tai vaarallisina ekstremisteinä. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että miesten incel-identiteetti on joustava ja muuttuva: osallistumisen intensiteetti ja naisvihan syvyys vaihtelevat yksilöittäin ja elämäntilanteen mukaan.
Maidontuotannon hiilijalanjälki mahdollisesti oletettua suurempi21.4.2026 10:36:36 EEST | Tiedote
Karjankasvatus aiheuttaa merkittävän osan kasvihuonekaasupäästöistä maailmanlaajuisesti. Uuden tutkimuksen mukaan maidon hiilijalanjälki voi olla huomattavasti suurempi kuin laskelmissa yleensä, kun otetaan huomioon myös maaperästä vapautuva hiilidioksidi.
Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii vaikuttamaan oikeusviranomaisiin Pohjoismaissa17.4.2026 09:43:40 EEST | Tiedote
Järjestäytyneen rikollisuuden epäasiallinen vaikuttaminen oikeusjärjestelmän viranomaisiin on kasvava ongelma kaikissa Pohjoismaissa, osoittaa uusi tutkimus. Ilmiö on odotettua hienovaraisempaa ja jää siksi usein piiloon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme