Yliopiston observatorion 175 vuotta juhlitaan avoimin ovin 3.11. ja juhlaluennoin 17.11.

Jaa
Helsingin yliopiston observatorio täyttää tänä syksynä 175 vuotta. Observatoriorakennus valmistui syksyllä 1834, ja ensimmäiset havainnot tehtiin 3. marraskuuta 1834. Samanaikaisesti observatorion 175-vuotisjuhlavuoden kanssa vietetään myös YK:n julistamaa kansainvälistä tähtitieteen vuotta. On kulunut 400 vuotta siitä, kun Galileo Galilei suuntasi teleskooppinsa taivaalle.

Juhlavuoden kunniaksi tähtitieteen laitos järjestää avoimet ovet Tähtitorninmäellä tiistaina 3.11. kello 12-19. Tällöin voi tutustua observatorion historiaan, nykyaikaiseen tähtitieteen tutkimukseen ja sään salliessa katsoa taivaan kohteita radioteleskoopilla. Observatorion puutarhaan pystytetään planetaario. Opastetut 30 minuutin kierrokset alkavat vartin välein 3.11. klo 12.00 alkaen, ruotsinkieliset kierrokset ovat kello 14.00 ja 17.00.

Avoimien ovien lisäksi ohjelmassa on 175-vuotisjuhlaluentojen sarja tiistaina 17.11. kello 16-19 yliopiston päärakennuksen salissa 1, Fabianinkatu 33. Tunnetut suomalaiset tutkijat esittelevät sekä tähtitieteen uusimpia tutkimustuloksia että observatorion historiaa.

Katso kaikki ohjelmatiedot http://www.astro.helsinki.fi/175/ .

Avoimet ovet ovat viimeinen tilaisuus yleisölle tutustua observatorioon tähtitieteen laitoksena, tähtitieteilijät ovat jo siirtymässä fysiikan laitokseen Kumpulan tiedekampukselle.

Näin kiertyy loppuun 175 vuotta historiaa. Kun tähtitorni avattiin syksyllä 1834, se oli Euroopan ja koko maailman uudenaikaisin astronominen laitos ja Suomen luonnontieteen keskeisiä paikkoja. Ennen tarkkojen kellojen tuloa näytettiin tähtitornista helsinkiläisille aikamerkki, kun joka päivä tornin huipulla pudotettiin aikapussi alas tangostaan tasan kello 12. Aikamerkki välitettiin lennättimien avulla myös muualle maahan. Almanakoissa ilmoitetut Helsingin koordinaatit viittaavat observatorion yhden ns. meridiaanikoneen paikkaan, ja observatorion pihalla olevassa kivessä on kiintopiste, johon Suomen kaikkien järvien ja tuntureiden korkeusmittaukset oli sidottu.

Tähtitornissa on mitattu tähtien paikkoja, kuvattu taivaankantta, havaittu Halleyn komeettaa kolmella peräkkäisellä vierailulla, 1835, 1910 ja 1986, ja tutkittu taivaanmekaniikan salaisuuksia. Havainnot otettiin aluksi talteen piirtämällä, kunnes 1890-luvulla saatiin valokuvaus käyttöön.

Tähtitorninmäelle on 1900-luvun alussa suunniteltu milloin eduskuntataloa, milloin suurlähetystöä. Neuvostoliiton suurlähetystönä observatorio on toiminut, pari päivää 1990-luvulla, kun talossa kuvattiin amerikkalaista elokuvaa History is made at night. Observatoriossa on sodan aikana toiminut ilmatorjuntajoukkoja, ja sitä on pommitettu.

Tähtitieteellinen havaintotoiminta siirtyi jo 1970-luvulla muualle. Yliopiston observatoriorakennus on kuitenkin palvellut tähtitieteen tutkijoiden työtilana. Observatoriolla on edelleen opetuskäytössä pari kaukoputkea.

Nykyään tieteelliset havainnot tehdään lähinnä suurissa kansainvälisissä observatorioissa muun muassa Chilessä ja Kanarian saarilla sekä avaruusteleskoopeilla ja-luotaimilla. Kansainvälisen yhteistyön kautta yliopiston tähtitieteilijät pääsevät käyttämään kaikkein parhaimpia maanpäällisiä ja avaruudessa olevia teleskooppeja.


Yliopisto teki tämän vuoden alussa päätöksen, että tähtitieteen laitos liitetään fysiikan laitokseen, joka toimii Kumpulan tiedekampuksella. Tähtitieteen painopiste siirtyy Kumpulan uusiin tiloihin, mutta vanhaan observatorioon jää esimerkiksi almanakkatoimisto. Observatoriorakennus remontoidaan lähivuosien aikana.

Observatorion historian 175 vuotta

1827 Yliopisto siirretään Turun palon jälkeen Helsinkiin, ja observatorion rakentamisesta päätetään
1834 C. L. Engelin suunnittelema observatorio otetaan käyttöön
1868 Tähtitorninmäelle aletaan hätäaputöinä tuoda multaa ja istuttaa kasvillisuutta
1890 Observatorion pihalle valmistuu uusi tähtitorni, johon sijoitetaan valokuvauskaukoputki
1907-09 Professori K.F. Sundman ratkaisee ns. kolmen kappaleen probleeman
1914 Observatorion tutkijat kuvaavat Ahvenanmaalla täydellistä auringonpimennystä
1952 Radiotähtitieteen tutkimus alkaa
1969 Opiskelijat valtaavat observatorion, ja professorin virka-asunto otetaan laitoskäyttöön
1971 Metsähovin observatorio aloittaa toimintansa Kirkkonummella

2004 Suomi liittyy Euroopan eteläiseen observatorioon (ESO)
2009 Helsingin yliopisto liittää tähtitieteen laitoksen fysiikan laitokseen

Lisätietoja observatorion avoimista ovista ja 175-vuotisjuhlaluennoista antaa Thomas Hackman, thomas.hackman@helsinki.fi, puhelin 050 3678 396.

Ystävällisin terveisin

Minna Meriläinen, tiedottaja (09) 191 51042

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye