Artikkeli: Kadulla makaava ei välttämättä ole humalassa - matalan verensokerin oireena jopa tajuttomuus
Hypoglykemia eli diabeetikon verensokerin laskeminen liian alhaiseksi on yleinen kiusa sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoilla. Sen oireita ovat muun muassa hikoilu, vapina, kalpeus, sydämen tykytys, näköhäiriöt ja huimaus. Tilanne korjaantuu sokeripitoisella välipalalla, mutta saattaa johtaa myös insuliinisokkiin, jonka oireita ovat tajuttomuus ja kouristelu.
- Jos diabeetikko on jo insuliinisokissa, hänelle ei saa yrittää syöttää mitään, vaan on heti soitettava ambulanssi paikalle. Lääkintähenkilökunta voi hoitaa insuliinisokkia sokeriliuoksella suonensisäisesti, kertoo diabeteslääkäri Tero Saukkonen Novo Nordisk Farmalta.
Saukkonen muistuttaa, että esimerkiksi kadulla makaava henkilö ei välttämättä ole humalassa sammunut, vaan hypoglykemiakohtauksen saanut diabeetikko, joka on todellisessa hengenvaarassa.
- Jos näkee jonkun huonossa kunnossa, on aina syytä mennä auttamaan. Erityisesti hypoglykemiakohtauksen saaneelle diabeetikolle sivullisen apu on elintärkeää, sillä hän ei enää siinä tilassa pysty auttamaan itseään. Hoitamatta jäävä hypoglykemia voi johtaa pahimmillaan kuolemaan.
Hypoglykemiakohtauksella ei ole erityispiirteitä, joiden perusteella ohikulkija tietäisi, mistä on kyse. Sama pätee moniin muihin sairauskohtauksiin. Siksi onkin elintärkeää pysähtyä auttamaan esimerkiksi kadulle tuupertunutta ihmistä.
Merkittävät kustannukset
Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikot kärsivät ajoittain hypoglykemioista. Lievät hypoglykemiat eivät aiheuta pysyviä haittoja elimistölle, mutta varsinkin yöllä sattuvat kohtaukset saattavat tuntua entistä pelottavimmilta. Ne myös aiheuttavat paljon huolta ja stressiä sekä diabetesta sairastavalle että hänen läheisilleen, erityisesti diabeetikkolasten vanhemmille.
- Lisäksi hypoglykemian uusiutumisen pelko johtaa usein verensokeritasapainon heikkenemiseen ja voi siten lisätä diabeteksen lisäsairauksien riskiä, diabeteslääkäri Tero Saukkonen sanoo.
Vakava hypoglykemia on erittäin vaarallinen tila, jonka vaikutukset saattavat kestää jopa kuukausia. Insuliinisokki voi esimerkiksi kaksinkertaistaa tyypin 2 diabeetikon riskin saada sydänkohtaus.
Sairaalahoitoa vaativia hypoglykemiakohtauksia sattuu vuosittain 2000-3000. Sairaalakäynneistä aiheutuu kustannuksia sekä diabeetikolle itselleen että yhteiskunnalle.
- Tarkkoja lukuja on vaikea laskea, sillä osa kustannuksista on välillisiä. Varsinaiseen hoitoon liittyvien kustannusten lisäksi tulee myös muita taloudellisia menetyksiä, sillä vakavan hypoglykemiakohtauksen saanut diabeetikko joutuu esimerkiksi olemaan poissa töistä, Saukkonen pohtii.
- Suorina kustannuksina yhteiskunnalle tulee vuosittain noin 2-4 miljoonan euron kulut eli hypoglykemiakohtaukset eivät ole pikkujuttu myöskään taloudellisesti. Lisäksi on muistettava, että sairaalassa hoidetut hypoglykemiakohtaukset ovat vain jäävuoren huippu - todellisuudessa kohtauksia on paljon enemmän ja lievistäkin hypoglykemioista aiheutuu kustannuksia esimerkiksi sairauspoissaoloina tai työtehon heikkenemisenä.
Torstaina 14.11. vietetään vuosittaista Maailman diabetespäivää.
Lisätietoja:
Tero Saukkonen
Lääketieteellinen johtaja, diabeteslääkäri
Novo Nordisk Farma Oy
p. 040 843 3339
www.novonordisk.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Novo Nordisk Farma Oy
Lihavuudesta yli 2,5 miljardin lisäkustannukset yhteiskunnalle vuosittain10.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Tuore suomalaistutkimus selvitti hoitamattomasta lihavuudesta aiheutuneita kustannuksia, kuten sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyttä ja ennenaikaista kuolleisuutta sekä terveydenhuollon kuluja väestötasolla. Epäsuorat kustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin suorat terveydenhuollon kustannukset. Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet muodostavat merkittävimmän osan yhteiskunnalle koituvista epäsuorista kustannuksista.
Turussa tutkittua – lisää liikettä tiedolla johdettujen ratkaisujen avulla22.5.2025 09:12:52 EEST | Tiedote
Lasten ja nuorten ylipaino sekä vähenevä liikkuminen ovat nousseet merkittäviksi kansanterveydellisiksi haasteiksi. Turussa tähän ongelmaan on tartuttu tarjoamalla kaikille kaupungin lapsille ja nuorille parempi mahdollisuus liikuntaharrastamiseen. Systeemitason muutoksen ja siihen sisältyvän uuden Boostii-edun vaikutuksia arvioidaan osana Cities for Better Health -yhteistyötä.
Terveellisempien kasvuympäristöjen rakentaminen onnistuu vain yhteistyöllä12.3.2025 13:02:40 EET | Tiedote
Lasten ja nuorten elinympäristöillä on merkittävä vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Cities for Better Health -verkosto kokoontui jakamaan tietoa nykytilanteesta ja ideoimaan terveellisemmän tulevaisuuden suuntaviivoja maailman lihavuuspäivänä 4. maaliskuuta.
Cities for Better Health –ohjelma mukana Tanskan kuningasparin valtiovierailussa4.3.2025 15:34:39 EET | Tiedote
Helsinki, 4. maaliskuuta 2025 – Turun ja Kuopion kaupungit sekä Cities for Better Health -yhteistyö olivat mukana valtiovierailun ohjelmassa, kun Tanskan kuningas Frederik X ja kuningatar Mary vierailivat Merihaassa.
Miten kaupungit voivat vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen?3.3.2025 16:57:52 EET | Tiedote
Maailman lihavuuspäivänä pohditaan, millainen on terveellisempi kaupunkiympäristö ja kuinka se rakennetaan. 4. Maaliskuuta, 2025 Maailman lihavuuspäivänä Cities for Better Health - kumppanuusverkosto kokoontuu keskustelemaan lasten ja nuorten terveellisemmästä tulevaisuudesta ja lihavuuden ennaltaehkäisyistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme