40 vuotta hiviä ja 25 vuotta lääkkeitä: hiv-positiivisen tilanne Suomessa turvallinen, mutta epäkohtiakin on
Suomessa on tällä hetkellä hoidossa noin 2900 hiv-positiivista potilasta, joista yli 60 % HUSissa. Kaikista potilaista lääkehoidolla on noin 95 % ja heistä noin 95 % on saavuttanut niin hyvän hoitotuloksen, että hiv-tartunta tuskin lyhentää heidän elinikäänsä eikä hiv tartu heistä eteenpäin edes suojaamattomassa seksikontaktissa.
”HUSin seurannassa oleville hiv-positiivisille naisille on syntynyt jo yli 350 vauvaa eikä kukaan heistä ole saanut tartuntaa. Samantasoinen hyvä hoitotulos on saavutettu tartuntatavasta riippumatta – myös pistoshuumeiden käyttäjillä”, HUSin infektiolääkäri Jussi Sutinen sanoo.
Hiv-potilaat sitoutuvat hoitoon erittäin hyvin
Hoitojen kehittymisen myötä nykyään valtaosa potilaista voidaan hoitaa 1-2 tabletin päivittäisellä yhdistelmälääkityksellä ja haittavaikutukset ovat pitkälti väistyneet. Tänä vuonna on tullut markkinoille ensimmäiset pitkävaikutteiset pistoshoidot, jolloin hiv-lääkitys voidaan toteuttaa kahden kuukauden välein annettavilla pistoksilla.
”Hyvän hoitotuloksen saavuttaminen hivissä kuten muissakin sairauksissa edellyttää tarkkaa hoitoon sitoutumista. Tulosten perusteella hiv-positiivisilla olisi tästä asiasta paljon opetettavaa muille potilasryhmille”, Sutinen toteaa.
”Suomessa uusia hiv-tartuntoja todetaan edelleen noin 150 vuosittain, jotka lähes poikkeuksetta ovat lähtöisin henkilöistä, jotka eivät itse tiedä tartunnastaan. Siksi kondomin käyttö satunnaisten seksikumppaneiden kanssa on edelleen tärkeää. Nykyään hiv-tartuntoja voidaan torjua myös ennaltaehkäisevällä estolääkityksellä (prep) suuren tartuntariskin henkilöillä. Tätä hoitoa saa HUSin sukupuolitautien poliklinikalla jo noin 350 henkilöä”, hän jatkaa.
Tänä vuonna huolta on herättänyt viiden nuoren pistoshuumeita käyttäneen hiv-tartunta. Edeltävän seitsemän vuoden aikana näitä tartuntoja oli yhteensä vain kuusi. Koska pistoshuumeiden välityksellä tarttuvia uusia hepatiitti C -tartuntoja todetaan vuosittain yli 1000, herättää tämä huolta myös hivin leviämisestä uudelleen näillä henkilöillä. Tähän pyritään vaikuttamaan tehostamalla etsivää työtä, testaamista ja terveysneuvontaa.
Hiv-positiivinen kohtaa edelleen ennakkoluuloja
”Hiv-epidemian alkoi 40 vuotta sitten ja toimivan hiv-lääkityksen kehityksestä katsotaan tänä vuonna kuluneeksi 25 vuotta. Lääkityksen ansiosta hiv-positiivinen voi elää täysipainoista ja omannäköistään elämää. Diagnoosi ei vaikuta ihmisen elinajanodotteeseen, eikä hiv ole este lasten saamiselle. Lääkityksen kehitys ja epidemian aikana tehty hiv-työ ovat olennaisesti vaikuttaneet hiv-positiivisen elämänlaatuun, ja 2020-luvulla asiat ovat monessa mielessä huomattavasti paremmin kuin epidemian alussa”, sanoo hiv-tartunnan saaneiden edunvalvontajärjestö Positiiviset ry:n yhteisötyöntekijä Tapani Valkonen.
Lääkityksen kehityksestä huolimatta hivin kanssa elämiseen liittyy yhä 2020-luvun Suomessakin paljon epäkohtia. Yhteiskunnassa hiv-positiivinen kohtaa usein ennakkoluuloisia asenteita ja stigmaa.
”On yleistä, että oma hiv-tartunta halutaan salata ja riski tartunnan paljastumiselle aiheuttaa suhteettoman suurta pelkoa. Tätä ovat osaltaan vahvistaneet myös kriminalisointiin liittyvät ongelmat. Suomessa rikosoikeudellinen vastuu hiv-statuksen paljastamisessa ja hiv-tartunnalle altistamisessa on pitkään ollut epäselvä. Tämä on aiheuttanut erityistä stressiä ja huolta hiv-positiivisille. Suuri askel kohti tämän epäkohdan poistamista saatiin korkeimman oikeuden päätöksen myötä tänä syksynä. Työtä ajantasaisen tiedon jakamiseksi ja ennakkoluulojen kitkemiseksi laaja-alaisesti tarvitaan kuitenkin edelleen”, Valkonen sanoo.
Lisätiedot medialle:
HUSin infektiolääkäri Jussi Sutinen
jussi.sutinen@hus.fi
p. 050 427 0802
Positiiviset ry:n yhteisötyöntekijä Tapani Valkonen
tapani.valkonen@positiiviset.fi
p. 044 750 7470
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Valviras beslut om tillgången till icke brådskande specialiserad sjukvård är mycket hårt9.10.2025 12:10:08 EEST | Pressmeddelande
Den budgetram som HUS-sammanslutningen har fått gör det inte möjligt att avhjälpa vårdköerna. Målet under 2024–2025 har varit att i bästa fall stoppa en ökning av vårdköerna. Tillgången till vård har ändå förbättrats betydligt.
Valviran päätös kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsystä erittäin ankara9.10.2025 12:10:08 EEST | Tiedote
HUS-yhtymälle annettu talousarvioraami ei mahdollista hoitojonojen purkamista. Vuosina 2024−2025 tavoitteena on ollut parhaimmillaan hoitojonojen kasvun pysäyttäminen. Hoitoonpääsyä on silti onnistuttu parantamaan merkittävästi.
Unga vuxna som genomgått en transplantation i barndomen behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar9.10.2025 08:13:26 EEST | Pressmeddelande
I en nyligen färdigställd studie framgick det att personer som genomgått en transplantation som barn har högre benägenhet för långvariga sjukdomar än den övriga befolkningen och behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar än andra personer i samma ålder.
Lapsuudessa elinsiirron saaneet nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin9.10.2025 08:13:26 EEST | Tiedote
Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvisi, että lapsena elinsiirron saaneet ovat muuta väestöä alttiimpia pitkäaikaisille sairauksille, ja tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin kuin muut samanikäiset.
Den palliativa vården för barn utvecklas aktivt8.10.2025 08:39:53 EEST | Pressmeddelande
Palliativ vård för barn och unga är övergripande vård, där hela familjen beaktas. Vi HUS utvecklas den palliativa vården för barn aktivt bland annat inom det europeiska projektet PALLIAKID. Projektets syfte är att ännu bättre än tidigare identifiera patienter som har nytta av palliativ vård.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme