Pakolaisten vastaanotto ajaa kunnat tiukalle

Kuntaliitto tiedottaa
julkaistavissa heti

2.12.2009

Pakolaisten vastaanotto ajaa kunnat tiukalle

Kuntaliitto vaatii valtiolta tuntuvasti lisää rahaa kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen ja sijoittamiseen. Perheenyhdistämiset, omaehtoinen muutto toisista kunnista ja inkerinsuomalaisten paluumuutto lisäävät kuntiin tulevien kotoutettavien määrää enemmän kuin ennalta on odotettu.

Suomen Kuntaliiton hallitus hyväksyi liiton pakolaispoliittiset linjaukset keskiviikkona.

– Pakolaisten vastaanotosta valtion kunnille maksamat laskennalliset korvaukset ovat jääneet vuoden 1993 tasolle. Samaan aikaan sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat nousseet lähes 50 prosenttia. Valtion vuoden 2010 budjettiin tarjottu kymmenen prosentin korotus ei riitä alkuunkaan, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sanoo.

Tällä hetkellä kunta saa yli 7-vuotiaasta pakolaisesta 1900 euroa ja enintään 7-vuotiaasta 6223 euroa kolmen vuoden ajan. Lisäksi valtio korvaa kunnalle tiettyjä erityiskustannuksia, mm. tulkkipalvelun. Pitkäaikaisen sairauden aiheuttamia huomattavia kuluja korvataan, jos henkilö on ollut hoidon tarpeessa Suomeen tullessaan. Korvauksia täytyisi nostaa, jotta korvausmäärä vastaisi nykyisten kustannusten tasoa. 

Vastaanottajilla on oltava erityisosaamista

Kuntaliitto on samoilla linjoilla valtioneuvoston kotouttamislaista antaman selonteon kanssa pakolaisten vastaanoton vapaaehtoisuudesta. Kunnat ovat sijainniltaan, resursseiltaan ja yhdyskuntarakenteeltaan hyvin erilaisia. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma korostaa myös kuntalaisten oikeutta yhdenvertaisuuteen.

– Kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuuksia järjestää pakolaisille heidän tarvitsemiaan erityispalveluja. Kuntien vapaaehtoisuutta sijoittaa pakolaisia puoltaa myös se, että kaikkien kuntalaisten on saatava tasavertainen kohtelu. Se on myös omiaan pitämään kantasuomalaisten ja pakolaisten välit mahdollisimman hyvinä.

Erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen muistuttaa myös vaikeaa ja pitkäaikaista hoitoa vaativien kiintiöpakolaisten asemasta.

– Heidän kohdallaan olisi oikeudenmukaista, että kunnat saisivat erityiskorvausta ilman aikarajaa. Hätätapauksina tulevat vaativat suurta erityisosaamista ja asiantuntija-apua. Valtion vastuuta täytyy heidän kohdallaan kasvattaa.

Päätös on aina vaikea

Kunta tekee aina suuren päätöksen pakolaisia vastaanottaessaan. Ne joutuvat pohtimaan asiantuntemuksensa ja resurssiensa riittävyyttä. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma muistuttaa, että asiat ovat usein varsin arkisia.

– Kunnanisät joutuvat miettimään, mistä tulijoille voidaan löytää asunnot. Heidän on ratkaistava alueet, jonne heille saa pysyvät asunnot, missä he saavat palvelunsa yhtä vaivattomasti, kuin muutkin kuntalaiset ja kuinka palvelut hoidetaan. Samalla tulisi pystyä pitämään asuinalueet etnisesti tasapainoisina. On myös pohdittava, löytyykö tulkkeja riittävästi?

– Kunnan päätös on suuri ja kauaskantoinen, sillä tulijat ovat hyvin erilaisia keskenäänkin, Anu Wikman-Immonen painottaa.

– Onnistunut kaksisuuntainen integraatio tarkoittaa sitä, että eri väestöryhmät tulevat toimeen keskenään ja heidän suhteensa ovat hyvät. Vain silloin voimme puhua aidosti monikulttuurisista paikallisyhteisöistä.
 
Lisätietoja:
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, varatoimitusjohtaja, 050 3647 883
Anu Wikman-Immonen, erityisasiantuntija, 050 525 2874