Koulutus merkitsee aikuislukiolaiselle oppimista omaksi iloksi ja harrastukseksi
22.1.2010 08:37:19 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Elinikäinen oppiminen määrittyy Päivi Siivosen työssä kulttuuriseksi koulutuskertomukseksi, ”poliittisen ajattelun järjestelmäksi”, joka ei ole sisäisesti yhtenäinen, vaan johon sisältyy myös ristiriitoja. Vaikka elinikäinen oppiminen on kaikkialla yhteiskunnassa vaikuttava suuri pelastuskertomus, tutkimus vahvistaa, että kaikilla ei ole itsestään selvästi pääsyä oppimisyhteiskunnan ideaaliin.
Siivonen määrittää koulutettavuuden tulkinnaksi siitä, kenellä on oikeus koulutukseen ja millaiseen koulutukseen. Lähtökohtana on koulutettavuuden tulkintoihin sisältyvä ristiriita elinikäiseen oppimiseen sisältyvän kaikkia koskevan koulutettavuuden ja meritokraattisen yksilön luonnollisiin kykyihin perustuvan koulutettavuuden välillä. Koulujärjestelmä ylläpitää institutionaalista koulutettavuuden eetosta, joka jakaa opiskelijat kykyjensä mukaisiin kategorioihin ”hyvät”, ”keskinkertaiset” ja ”huonot”. Koulutettavuuden eetokseen sisältyvät myös sukupuolen ja sosiaalisen aseman mukaiset julkilausumattomat erottelut. Niin ikään totutut ikäsidonnaiset odotukset tarjoavat normatiivisen mallin, jonka mukaan esimerkiksi lukio käydään nuorena eikä aikuisena.
Elinikäisen oppimisen kertomus puolestaan korostaa myös muodollisen koulujärjestelmän ulkopuolella ja myöhemmällä iällä tapahtuvan koulutuksen arvoa. Aikuislukio sijoittuu niin kutsutun perinteisen ja elinikäisen oppimisen koulutettavuuden tulkintojen rajapinnalle, ja oma kyky opiskelijana ja oppijana tulee uudelleen arvioitavaksi koulun ylläpitämin arviointikriteerein. Myös oman koulutustien epäjatkuvuutta joudutaan arvioimaan ja selittämään. Päivi Siivonen tarkastelee tutkimuksessaan, miten nämä perusdilemmat jäsentävät aikuisopiskelijoiden koulutuselämänhistorioiden merkityksenantoa ja elämänkerrallista työtä.
Siivosen mukaan aikuislukiosta valmistuneet opiskelijat rakentavat elämänhistoriallista jatkuvuutta suhteessa omaan kykyynsä opiskella ja oppia selittäessään koulutustiensä epäjatkuvuutta. Seitsemän tapaustutkimusta valottaa koulutettavuuteen liittyvien sosiaalisten erojen rakentumista suhteessa sosiaaliluokkaan, sukupuoleen, ikään ja ”uuteen opiskelijan ja oppijan kategoriaan”. Kahdenkymmenen pääasiassa haastatteluin tuotetun aikuislukiosta valmistuneen opiskelijan narratiivisista elämänhistorioista on tulkittavissa kaksi koulutettavan subjektin jatkuvuuden rakentumisen mallia. Ensimmäisessä suoritussuuntautuneessa mallissa jatkuvuus rakentuu läheisessä suhteessa elinikäisen oppimisen periaatteisiin. Kuitenkin vastoin elämänlevyisen oppimisen periaatteita oman pätevyyden osoittaminen muodollisesta koulutuksesta saaduin tutkinnoin rakentuu tärkeämmäksi kuin esimerkiksi työpaikkojen ja kansalaisopistojen kurssit tai arkielämän oppiminen. Toinen joustavan oppimisen malli taas kyseenalaistaa teoreettisen ja akateemisen oppimisen arvon: oma kehittyminen rakentuu tärkeämmäksi kuin koulutuksen ulkoiset tunnusmerkit, arvosanat ja tutkinnot. Tällä uteliaalla, aktiivisella ja itsenäisellä oppijalla ei kuitenkaan ole pääsyä elinikäisen oppimisen ideaaliin, vaan oppiminen mahdollistuu harrastuksena ja keinona tyydyttävämpään elämään. Se ei rakennu yhteiskunnallisesti merkityksellisenä toimintana, jonka päämääränä olisivat jatko-opinnot ja urakehitys. ”Suoritussuuntautuneen” ja ”joustavan oppimisen” mallit kuvaavat, ketä kannattaa kouluttaa ja miten. Valmius työllistyä on Siivosen mukaan oleellinen osa elinikäisen oppimisen ideaalia.
Filosofian maisteri Päivi Siivonen väittelee Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aikuiskasvatuksen alaan kuuluvasta aiheesta ”From a Student to a Lifelong Consumer – Constructions of Educability in Adult Students’ Narrative Life Histories” 29.1. klo 12. Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksessa auditoriossa XII, Unioninkatu 34.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Kasvatusalan tutkimuksia 47 ja sitä myy www.kasvatusalan-tutkimuksia.fi , Finnish Institute for Educational Research Customer services. P.O. Box 35, FI-40014 University of Jyväskylä, e-mail ier-customerservices@ktl.jyu.fi . Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis-palvelussa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5401-49-3
Väittelijän yhteystiedot:
Päivi Siivonen, gsm 050 5212775, s-posti paivi.siivonen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme