Leikkaushoito ei paranna polven lukko-oireita
Degeneroituneen eli ikääntymisen seurauksena rappeutuneen polvinivelen tähystysleikkauksesta ei ole osoitettu olevan hyötyä potilaan oireiden lievittämisessä verrattuna fysioterapiaan tai lumekirurgiaan. Yleisesti kuitenkin oletetaan, että revenneen kierukan osapoistosta on hyötyä tapauksissa, joissa potilas kärsii polven ns. mekaanisesta oireesta eli kokee polven lukkiutuvan tai jumiutuvan. Oireen on uskottu aiheutuvan siitä, että polvea liikutettaessa jokin nivelensisäinen rakenne menee nivelpintojen väliin. Koska rappeutuneessa polvessa lähes aina esiintyy kierukan rispaantumista, on kierukan osapoistoleikkaus suoritettu käytännössä aina, jos polvivaivainen potilas on kertonut kirurgille mekaanisesta oireesta.
Suomalainen FIDELITY-tutkimusryhmä on nyt tutkinut aiemman, paljon huomiota saaneen monikeskustutkimuksensa (NEJM 26.12.13) aineiston pohjalta, onko kierukan osapoistolla vaikutusta mekaanisen oireen esiintyvyyteen ja voiko toimenpiteellä helpottaa potilaan oireita. Uusi tutkimus on julkaistu Annals of Internal Medicine:ssä, joka on yksi lääketieteen arvostetuimmista julkaisusarjoista.
FIDELITY-tutkimukseen osallistui 146 potilasta, joilla oli yli kolme kuukautta kestänyt polven sisäsivun kipu, joka sopi oireiden, kliinisen tutkimuksen ja magneettitutkimuslöydösten perusteella johtuvaksi sisäkierukan repeämästä. Tutkimuksesta suljettiin pois ne potilaat, jotka kärsivät nivelrikosta tai joiden oire oli alkanut yksittäisestä, merkittävästä tapaturmasta. Kaikille potilaille tehtiin ensin diagnostinen polven tähystys, ja mikäli sisäkierukan repeämä varmistui, potilaat satunnaistettiin joko kierukan osapoistoon (70 potilasta) tai lumekirurgiaan (76 potilasta).
Polven mekaanisen oireen esiintymistä selvitettiin potilailta erillisellä kyselytutkimuksella.Osapoistoryhmän potilaista 32:lla (46 %) ja lumeryhmän potilaista 37:llä (49 %) oli mekaanista oiretta lähtötilanteessa.Potilaille tehtiin seurantakysely kahden, kuuden ja 12 kuukauden kuluttua toimenpiteestä.
Koko 146 potilaan aineistosta 34 potilaalla (49 %) osapoistoryhmässä ja 33:lla (43 %) lumeryhmässä oli jossain seurannan vaiheessa mekaanista oiretta. Siitä 69 potilaan joukosta, joilla oli mekaanista oiretta lähtötilanteessa, 23 potilaalla (72 %) osapoistoryhmässä ja 22 potilaalla (59 %) lumeryhmässä oli mekaanista oiretta jossain seurantavaiheessa. Koko seurannan ajaksi mekaaninen oire helpottui 9 potilaalla (28 %) kierukan osapoiston jälkeen ja 15 potilaalla (41 %) lumekirurgian jälkeen.
– Tulosten perusteella rappeumaperäisen kierukkarepeämän osapoisto ei vähennä eikä helpota polven mekaanista oiretta verrattuna lumekirurgiaan, toteaa tutkimusta johtanut ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen Helsingin yliopistosta ja HYKS:sta.
– Polven tähystysleikkauksen hyödyllisyydestä mekaanisesta oireesta kärsiville potilaille vallitsee laaja yksimielisyys ortopedien keskuudessa. Kuitenkin tieteellinen näyttö toimenpiteen hyödystä on kovin vähäinen, ja se perustui ennen tätä tutkimustamme vain kontrolloimattomiin seurantatutkimuksiin, sanoo projektin vastuututkijana toiminut ortopedian erikoislääkäri, LT Raine Sihvonen Tampereen Hatanpään sairaalasta.
Tutkijat painottavat, että degeneratiivinen ja tapaturmainen kierukkarepeämä ovat kaksi täysin eri sairautta ja ne tulisi erottaa toisistaan myös hoidollisesti.
– Alle 35-vuotiaan henkilön selvästi tapaturmaperäisen kierukkarepeämän hoito näyttää tutkimusten perusteella helpottavan mekaanista oiretta, mutta degeneratiivisen polven mekaaninen oire tuskin edes johtuu nimenomaan kierukkarepeämästä – todennäköisemmin se kuvaa polven yleistä rappeutumista ja lisääntyy nivelrikon kehittyessä, Järvinen sanoo.
Lisätietoja:
Professori Teppo Järvinen, Helsingin yliopisto ja HYKS
Puh.0400 246 426
Sähköposti: teppo.jarvinen@helsinki.fi
Raine Sihvonen, Martin Englund, Aleksandra Turkiewicz ja Teppo LN Järvinen: Polven mekaaninen oire ja degeneratiivinen kierukkarepeämä: satunnaistetun lumekontrolloidun tutkimuksen jälkianalyysi.Ann Intern Med, julkaistu verkossa 9.2.2016
************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Unella ja kehon lämmöllä voi olla yllättävä vaikutus masennuslääkkeiden tehoon23.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset haastavat nykykäsityksen masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeista ja avaavat oven uudenlaisiin hoitotapoihin.
Pingviininkakka voi vaikuttaa merkittävästi Antarktiksen ilmastoon23.5.2025 06:25:00 EEST | Tiedote
Etelämantereen rannikolla pingviinien ulosteista peräisin oleva ammoniakki on merkittävä tekijä ilmastoon vaikuttavien pienhiukkasten muodostumisessa. Tämä voi vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja sitä kautta alueen ilmastoon.
Tehokasta ja turvallista kivunlievitystä lapsille22.5.2025 12:44:23 EEST | Tiedote
Nenänsisäisesti annosteltava deksmedetomidiini lievittää tehokkaasti kipua ja vähentää ahdistusta päivystyksessä tehtävien kivuliaiden toimenpiteiden aikana.
Monimuotoisuus on avain ekosysteemien vakauteen22.5.2025 11:11:57 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtamassa laajassa yhteistyötutkimuksessa tarkasteltiin 900 lajia 20 vuoden aikana ja osoitettiin, että eliöyhteisöjen monimuotoisuus lisää ekosysteemien vakautta ja suojelee niitä muuttuvassa ympäristössä.
Long Covidin perinnöllinen riskitekijä tunnistettu22.5.2025 08:48:16 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen long Covid -geenitutkimus yli miljoonan henkilön aineistossa tunnisti perinnöllisiä tekijöitä, jotka altistavat koronavirusinfektion jälkeisille pitkäkestoisille oireille, kuten lamaannuttavalle väsymykselle, pitkittyneelle yskälle, aivosumulle ja verenpaineen heittelylle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme