Kuntien viestintätutkimus 2009: Kuntien viestintävalmiudet kehittyvät

Kuntien viestintä on suunniteltua ja kunnan strategiaa tukevaa. Viestintävastaavista 80 prosenttia osallistuu kunnan johtoryhmän työskentelyyn, selviää Kuntaliiton toteuttamassa kuntien viestintää selvittävässä tutkimuksessa.

Kunnilta tiedusteltiin muun muassa viestinnän organisoinnista ja resursoinnista, suunnittelusta, viestinnän välineistä ja verkkoviestinnästä. Kysely lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin joulukuussa 2009. Vastausprosentti oli 32, vastauksia saatiin yhteensä 111 kunnasta. Pienet ja keskisuuret kunnat vastasivat kyselyyn suuria ahkerammin. Vastaavankaltainen selvitys tehtiin edellisen kerran vuonna 2005.

Vastaajista yli kolmannes oli päätoimisena työtehtävänään viestintää hoitavia. Päätoimisen viestintähenkilöstön osuus oli kasvanut huomattavasti vuoden 2005 tutkimustilanteeseen verrattuna: tuolloin päätoimisesti viestintää hoitavia oli 15 prosenttia vastaajista.

Henkilöresursoinnin lisäksi kunnilta tiedusteltiin viestinnän taloudellisia resursseja – vuoden 2010 viestintäbudjetin suuruutta. Vuosibudjetit vaihtelivat pitkälti kuntakoon mukaan. Alle 5000 euron vuosibudjetti (ilman palkkakustannuksia) oli 26 prosentilla vastaajista. Yli 100 000 euron viestintäbudjetti oli puolestaan käytettävissä 14 prosentilla vastaajista. Vastaajakunnista kaksi kolmasosaa totesi budjetin olevan suurin piirtein sama kuin vuonna 2009. Vajaalla 17 prosentilla budjetti oli kasvanut vuoteen 2009 verrattuna ja noin 18 prosentilla puolestaan pienentynyt.

Kunnilta tiedusteltiin myös, miten ne viestivät järjestämisvastuulleen kuuluvista palveluista, jotka joku muu taho (esimerkiksi kuntayhtymä) tuottaa. Avoimeen kysymykseen vastattiin ahkerasti – eniten mainintoja saivat kunnan kotisivut. Noin kolmasosa vastaajista totesi, että kunta itsessään ei viesti, vaan viestintä on palveluntuottajan vastuulla. Vastaajakuntien mielestä kunnan julkista tehtävää hoitavat yritykset ja yhteisöt huomioivat kuntalain viestinnässään pääosin hyvin tai tyydyttävästi.

Kunnan kotisivut asukasviestinnän tärkein väline

Kunnan asukasviestinnässä ylivoimaisesti tärkeimpänä välineenä pidettiin kunnan omia internet-sivuja. Niiden merkitys korostui jo vuoden 2005 kyselyssä ja on noussut entisestään. Myös paikalliset uutismediat nousivat kotisivujen rinnalle tärkeinä asukastiedottamisen välineinä. Vähiten merkityksellisinä pidettiin suoria verkkolähetyksiä kunnan kotisivuilla sekä kunnan itsensä tuottamia radio- tai tv-ohjelmia.

Kunnan viestinnän isoimpina haasteina ja kehittämiskohteina vastaajat mainitsivat henkilöresurssien puutteen ja henkilöstön osaamisen. Myös verkkopalvelun ylläpito (ajantasaisuus) ja kehittäminen sekä viestinnän vuorovaikutteisuus koettiin haasteina.

Kunnat arvioivat viestintäänsä eri tavoin. Asukas- tai palvelutyytyväisyystutkimuksia oli tehnyt 57 prosenttia vastaajakunnista. Kahdella kolmanneksella oli käytössään verkkopalvelun kävijäseuranta. Vastaajista 37 prosenttia keräsi säännöllisesti palautetta kuntalaisilta esimerkiksi kuntalaiskyselyiden muodossa.

Facebook tuttu myös kunnille

Kunnan kotisivujen tärkeimpänä tavoitteena oli tarjota tietoa kunnasta ja sen toiminnasta. Kotisivuja pidettiin merkittävinä myös kunnan markkinoinnissa.

Perustiedot kunnasta ja sen palveluista sekä päätöksenteosta löytyivät lähes sataprosenttisesti kaikkien vastaajien kotisivuilta. Samoin ajankohtaistiedotteet ja tapahtumat olivat kattavasti esillä. Sen sijaan keskustelu- tai kysymyspalsta oli vain kolmanneksella vastaajista.

Neljänneksellä vastaajakunnista oli tarjolla myös mobiilipalveluita: muun muassa kirjasto- ja terveyspalveluita sekä kotisivujen mobiiliversio. Vajaa neljännes vastaajista tuotti sisältöjä myös sosiaaliseen mediaan. Yleisimpinä niistä mainittiin kirjasto- ja nuorisopalvelut Facebookissa.

Lisätietoja:
Jari Seppälä, viestintäjohtaja, Suomen Kuntaliitto, puh. 09 771 2010, 050 77 643
Päivi Lazarov, markkinointipäällikkö, Suomen Kuntaliitto, puh. 09 771 2676, 050 378 4305