Kuntaliitokset ovat haaste tasa-arvolle
Kuntaliitto tiedottaa
8.3.2010
julkaistavissa klo 12.00
Kuntaliiton tuore tutkimus:
Kuntaliitokset ovat haaste tasa-arvolle
Naisten osuudet vuoden 2009 liitoskuntien valtuustoissa ovat jonkin verran pienempiä kuin ennen liitosta, paljastuu Kuntaliiton tuoreesta tutkimuksesta.
- Liitoskunnissa naisten osuus valtuustoissa pieneni yhteensä pari prosenttiyksikköä. Varsinkin liitoskuntien reuna-alueilla naisehdokkaiden menestys oli aikaisempaa heikompi. Isompaan kuntaan liittyneiden pienempien kuntien alueiden valtuutetuista kolmannes oli naisia. Edellisellä vaalikaudella naisvaltuutettujen osuus samoilla alueilla, silloin vielä itsenäisissä kunnissa, oli lähes 40 prosenttia, tutkija Sari Pikkala sanoo.
Paras-uudistuksen tasa-arvovaikutuksia selvittävässa erillishankkeessa (Terttu) käydään läpi naisten osuuksia luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdossa, kun kunnat yhdistyvät.
Vanhassa vara parempi – vaalien perusteella
Istuvilla valtuutetuilla on vaaleissa etulyöntiasema. Heidän mahdollisuutensa tulla valituiksi ovat moninkertaiset uusiin ehdokkaisiin verrattuna. Vuonna 2008 naisvaltuutetut jättäytyivät kunnallisvaalien ehdokkuudesta miehiä useammin. Liitoskunnissa valtuustotyöstä luopuvia oli enemmän kuin muissa kunnissa. Naisvaltuutettujen joukossa luopujien osuus oli liitoskunnissa kymmenkunta prosenttiyksikköä korkeampi kuin miesvaltuutetuilla.
- Naisvaltuutettuja on perinteisesti ollut enemmän suurissa kunnissa kuin pienissä. Kuntakoko sellaisenaan ei kuitenkaan ole ollut ratkaiseva tekijä. Kaupunkimaisuus ja mm. korkea koulutustaso ovat olleet asukaslukua tärkeämpiä naisedustuksen selittäjiä, Pikkala sanoo.
Naiset aliedustettuina viranhaltijajohdon kärkipaikoilla
Kuntaliitoskunnissa hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajan nuijaa heiluttaa useammin mies kuin ennen liitostilannetta. Kaikkien kuntien valtuustojen puheenjohtajista runsas neljännes on naisia. Hallitusten naispuheenjohtajien osuus on runsas viidennes.
Kunnan- ja kaupunginjohtajien joukossa naisten osuus on 14 prosenttia. Hallintojohtajien, talousjohtajien ja sivistysjohtajien sukupuolijakauma on tasainen, sosiaalitoimen johtajien joukossa on puolestaan naisenemmistö.
Kaikissa niissä 32 kunnassa, joissa kuntaliitos toteutui 1.1.2009, valittiin kunnanjohtajaksi mies. Ennen liitosta vastaavien alueiden 99:stä kunnanjohtajasta oli 11 naista. Kuntaliitoskunnissa naisten osuus on myös muissa päällikköviroissa pienempi kuin kunnissa, jotka jatkavat vanhan kuntajaon mukaan. Kuntakoko vaikuttaa niin, että naisia on kunnan- ja sektorijohtajina selvästi eniten pienissä kunnissa.
Uusissa kunnissa uusia mahdollisuuksia
Tutkimuksen tulokset kertovat muutosvaiheen tilanteesta. Ne muistuttavat, että on tärkeää, että molempien, miesten ja naisten näkemykset tulevat esiin päätöksenteossa ja kuntien johdossa. Kuntaliitostilanteissa kannattaa kiinnittää huomiota naisten asemaan ehdokasvalinnoissa ja vaalimainonnassa sekä puheenjohtajien ja viranhaltijoiden valinnoissa.
Tanskassa vuonna 2007 toteutetun kuntarakenneuudistuksen vaikutukset naisten edustukseen politiikan ja hallinnon johtopaikoilla olivat aluksi kielteisiä. Marraskuun 2009 kunnallisvaaleissa naisten alhainen edustus valtuustoissa nousi kuitenkin reippaasti 27 prosentista 32 prosenttiin naisjärjestöjen näkyvän kampanjan siivittämänä. Kampanja liittyi naisten kunnallisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlaan.
Naisen vaalieuro 81 senttiä
Suomessa 18 kuntaa kattava vaalirahoitusselvitys osoitti, että miesvaltuutetut ovat satsanneet vaalikampanjaan naisia enemmän: naisvaltuutetun vaalieuro on 81 senttiä. Sekä miehillä että naisilla panostus on yleensä sitä suurempi, mitä suuremmasta kunnasta on kysymys.
Lisätietoja:
VTT, tutkija Sari Pikkala, 02 2154 318,
erityisasiantuntija Sinikka Mikola, 09 771 2210
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, 050 337 5634
Naiset ja miehet kuntapäättäjinä Manner-Suomen kuntien valtuustoissa ja hallituksissa 2009:
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984;152016;152018;152076;153799
Pressmeddelande på kommande på svenska
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Invandringens fördelar små för regionstädernas befolkningsutveckling: attraktionskraften behöver stärkas7.11.2025 11:03:08 EET | Pressmeddelande
Befolkningsutvecklingen i regionstäderna gagnas av invandring, men en betydande del av inflyttningsöverskottet från utlandet förloras vid fortsatt migration inom landet. Detta framgår av en utredning beställd av Kommunförbundet, som granskade invandringen till regionstäder och den interna migrationen bland personer med främmande språk som modersmål under åren 2010–2024.
Maahanmuuton hyödyt seutukaupunkien väestökehitykselle jäävät vähäisiksi: veto- ja pitovoimaa vahvistettava7.11.2025 10:53:30 EET | Tiedote
Seutukaupunkien väestökehitys hyötyy maahanmuutosta, mutta huomattava osa ulkomailta saadusta muuttovoitosta menetetään jatkomuutoissa Suomen sisällä. Tämä selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä, joka tarkasteli seutukaupunkien maahanmuuttoa ja vieraskielisten maan sisäistä muuttoa vuosina 2010–2024.
Kommunala ordförande på hel- eller deltid i 24 städer eller kommuner27.10.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Sammanlagt 24 städer eller kommuner har ordförande på heltid eller deltid. Under den valperiod som inleddes i somras sköter 54 förtroendevalda sitt uppdrag antingen på heltid eller på deltid. I en rapport som Kommunförbundet genomfört granskades städernas och kommunernas ordförande i början av fullmäktigeperioden 2025–2029. Både de som var ordförande och de som var borgmästare ingick i granskningen.
Osa- tai kokoaikaisia kuntapuheenjohtajia 24 kaupungissa tai kunnassa27.10.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Kaikkiaan 24 kaupungissa tai kunnassa toimii päätoimisia tai osa-aikaisia puheenjohtajia. Kesällä alkaneella vaalikaudella 54 luottamushenkilöä hoitaa tehtäväänsä joko osa- tai kokoaikaisesti. Kuntaliiton selvityksessä tarkasteltiin kaupunkien ja kuntien puheenjohtajia valtuustokauden 2025–2029 alussa. Tarkastelussa olivat mukana niin puheenjohtajan kuin pormestarin roolissa toimivat.
40 utbildningsanordnare med i försöket med verksamhetsstyrning inom yrkesutbildningen – bättre beredskap att svara på regionala arbetskraftsbehov24.10.2025 10:02:20 EEST | Pressmeddelande
De 40 utbildningsanordnare som valts ut från olika delar av Finland kan i fortsättningen besluta friare om sitt utbildningsutbud, vilket gör det möjligt att bättre reagera på regionala arbetskraftsbehov. Detta stärker de studerandes sysselsättning och övergång till fortsatta studier. ”Försöket är ett viktigt steg mot en mer flexibel och effektfull styrning. Om verksamhetsstyrningen lyckas stärker den kommunernas roll i gränsytan mellan utbildning och arbetsliv och möjliggör en bättre lägesbild och samarbete utifrån regionernas behov”, säger Maarit Kallio-Savela, utvecklingschef vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme