Kuntaliitokset ovat haaste tasa-arvolle
Kuntaliitto tiedottaa
8.3.2010
julkaistavissa klo 12.00
Kuntaliiton tuore tutkimus:
Kuntaliitokset ovat haaste tasa-arvolle
Naisten osuudet vuoden 2009 liitoskuntien valtuustoissa ovat jonkin verran pienempiä kuin ennen liitosta, paljastuu Kuntaliiton tuoreesta tutkimuksesta.
- Liitoskunnissa naisten osuus valtuustoissa pieneni yhteensä pari prosenttiyksikköä. Varsinkin liitoskuntien reuna-alueilla naisehdokkaiden menestys oli aikaisempaa heikompi. Isompaan kuntaan liittyneiden pienempien kuntien alueiden valtuutetuista kolmannes oli naisia. Edellisellä vaalikaudella naisvaltuutettujen osuus samoilla alueilla, silloin vielä itsenäisissä kunnissa, oli lähes 40 prosenttia, tutkija Sari Pikkala sanoo.
Paras-uudistuksen tasa-arvovaikutuksia selvittävässa erillishankkeessa (Terttu) käydään läpi naisten osuuksia luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdossa, kun kunnat yhdistyvät.
Vanhassa vara parempi – vaalien perusteella
Istuvilla valtuutetuilla on vaaleissa etulyöntiasema. Heidän mahdollisuutensa tulla valituiksi ovat moninkertaiset uusiin ehdokkaisiin verrattuna. Vuonna 2008 naisvaltuutetut jättäytyivät kunnallisvaalien ehdokkuudesta miehiä useammin. Liitoskunnissa valtuustotyöstä luopuvia oli enemmän kuin muissa kunnissa. Naisvaltuutettujen joukossa luopujien osuus oli liitoskunnissa kymmenkunta prosenttiyksikköä korkeampi kuin miesvaltuutetuilla.
- Naisvaltuutettuja on perinteisesti ollut enemmän suurissa kunnissa kuin pienissä. Kuntakoko sellaisenaan ei kuitenkaan ole ollut ratkaiseva tekijä. Kaupunkimaisuus ja mm. korkea koulutustaso ovat olleet asukaslukua tärkeämpiä naisedustuksen selittäjiä, Pikkala sanoo.
Naiset aliedustettuina viranhaltijajohdon kärkipaikoilla
Kuntaliitoskunnissa hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajan nuijaa heiluttaa useammin mies kuin ennen liitostilannetta. Kaikkien kuntien valtuustojen puheenjohtajista runsas neljännes on naisia. Hallitusten naispuheenjohtajien osuus on runsas viidennes.
Kunnan- ja kaupunginjohtajien joukossa naisten osuus on 14 prosenttia. Hallintojohtajien, talousjohtajien ja sivistysjohtajien sukupuolijakauma on tasainen, sosiaalitoimen johtajien joukossa on puolestaan naisenemmistö.
Kaikissa niissä 32 kunnassa, joissa kuntaliitos toteutui 1.1.2009, valittiin kunnanjohtajaksi mies. Ennen liitosta vastaavien alueiden 99:stä kunnanjohtajasta oli 11 naista. Kuntaliitoskunnissa naisten osuus on myös muissa päällikköviroissa pienempi kuin kunnissa, jotka jatkavat vanhan kuntajaon mukaan. Kuntakoko vaikuttaa niin, että naisia on kunnan- ja sektorijohtajina selvästi eniten pienissä kunnissa.
Uusissa kunnissa uusia mahdollisuuksia
Tutkimuksen tulokset kertovat muutosvaiheen tilanteesta. Ne muistuttavat, että on tärkeää, että molempien, miesten ja naisten näkemykset tulevat esiin päätöksenteossa ja kuntien johdossa. Kuntaliitostilanteissa kannattaa kiinnittää huomiota naisten asemaan ehdokasvalinnoissa ja vaalimainonnassa sekä puheenjohtajien ja viranhaltijoiden valinnoissa.
Tanskassa vuonna 2007 toteutetun kuntarakenneuudistuksen vaikutukset naisten edustukseen politiikan ja hallinnon johtopaikoilla olivat aluksi kielteisiä. Marraskuun 2009 kunnallisvaaleissa naisten alhainen edustus valtuustoissa nousi kuitenkin reippaasti 27 prosentista 32 prosenttiin naisjärjestöjen näkyvän kampanjan siivittämänä. Kampanja liittyi naisten kunnallisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlaan.
Naisen vaalieuro 81 senttiä
Suomessa 18 kuntaa kattava vaalirahoitusselvitys osoitti, että miesvaltuutetut ovat satsanneet vaalikampanjaan naisia enemmän: naisvaltuutetun vaalieuro on 81 senttiä. Sekä miehillä että naisilla panostus on yleensä sitä suurempi, mitä suuremmasta kunnasta on kysymys.
Lisätietoja:
VTT, tutkija Sari Pikkala, 02 2154 318,
erityisasiantuntija Sinikka Mikola, 09 771 2210
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, 050 337 5634
Naiset ja miehet kuntapäättäjinä Manner-Suomen kuntien valtuustoissa ja hallituksissa 2009:
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984;152016;152018;152076;153799
Pressmeddelande på kommande på svenska
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Ett föravtal har ingåtts om försäljningen av Kommunernas hus27.11.2025 10:13:50 EET | Pressmeddelande
Finlands kommunstiftelse sr och HGR Property Partners Oy har ingått ett föravtal om försäljning av fastigheten Kommunernas hus. Byggnaden, som stod färdig år 1982, omfattar ett helt kvarter och den har blivit en viktig och känd del av stadsbilden i Berghäll på adressen Andra linjen 14 i Helsingfors.
Kuntatalon kiinteistökaupasta solmittiin esisopimus27.11.2025 10:09:47 EET | Tiedote
Suomen Kuntasäätiö sr ja HGR Property Partners Oy ovat solmineet esisopimuksen Kuntatalon kiinteistökaupasta. Vuonna 1982 valmistunut korttelin laajuinen rakennus on muodostunut keskeiseksi ja tunnistettavaksi osaksi Kallion kaupunkikuvaa osoitteessa Toinen linja 14, Helsinki.
Rådet för bedömning av lagstiftningen fann brister i utkastet till in-house-proposition: Kommunförbundet vädjar till regeringen att ge reformen mer tid26.11.2025 14:13:16 EET | Pressmeddelande
Rådet för bedömning av lagstiftningen lyfter fram flera brister i lagförslaget om en revidering av upphandlingslagen och förutsätter att förslaget korrigeras i enlighet med rådets utlåtande innan det överlämnas till riksdagen.
Lainsäädännön arviointineuvosto löysi olennaisia puutteita in house -esitysluonnoksesta: Kuntaliitto vetoaa, että hallitus ottaa uudistukselle aikalisän26.11.2025 11:46:16 EET | Tiedote
Lainsäädännön arviointineuvosto nostaa esiin useita puutteita hankintalain uudistamiseen tähtäävästä lakiehdotuksesta ja edellyttää, että esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
Finalisterna i tävlingen Finlands aktivaste kommun 2025 är Karleby, Pelkosenniemi och Sotkamo25.11.2025 15:00:00 EET | Pressmeddelande
Karleby, Pelkosenniemi och Sotkamo har utsetts till finalister i tävlingen Finlands aktivaste kommun år 2025. Finalisterna offentliggjordes 25.11.2025. Temat för år 2025 är ”Energi från naturen” och i tävlingen sökte man i år kommuner där naturen fungerar som en motionsplats med låg tröskel och som en källa till välbefinnande. I ansökningarna betonades tillgänglighet, gemenskap, hållbar utveckling och engagerande av kommuninvånarna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme