Nuorten työttömien elämäntilanne ja tavoitteet jätetään huomioimatta aktivointipolitiikassa

Wrede-Jäntin kvalitatiivisessa tutkimuksessa seurattiin 36 työtöntä helsinkiläisnuorta 10 vuoden ajan. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa miten he pidemmällä tähtäimellä arvostavat palkkatyötä ja työttömyyttä ja miten yhteiskunnan tarjoamat tukitoimet ja vaatimukset sointuvat heidän toiveidensa ja todellisuuskäsityksensä kanssa.

Wrede-Jäntin mukaan yhteiskunta tuntuu olettavan, että nuoret työttömät ajattelevat loogisesti, ovat määrätietoisia sekä hahmottavat tulevaisuutensa realistisesti ja suunnittelevat sen tarkkaan. Kaikkien oletetaan haluavan samaa: opiskelua ja työntekoa. Se, mitä työtön nuori kokee mielekkääksi opiskella tai tehdä työkseen  ei tunnu olevan työvoimatoimiston näkökulmasta  niinkään tärkeää.

- Aineisto kuitenkin osoittaa, että nuoret eivät suinkaan aina toimi rationaalisesti, vaan antavat usein tunteiden vallita tai eivät käsittele tiettyjä asioita laisinkaan. Tutkimuksesta nousee esiin, kuinka eri tavoin työttömyyttä ja työelämää voidaan ymmärtää, Wrede-Jäntti huomauttaa.

Ryhmä ”työttömät nuoret”  koostuu henkilöistä, joilla on varsin erilaiset lähtökohdat, resurssit ja toiveet. Wrede-Jäntin mukaan ne nuoret, jotka jakavat vallitsevat mielipiteet esimerkiksi opiskelusta, sopeutuvat hyvin. Suurempi kuilu yksilön ja ohjausmekanismin arvojen välillä taas johtaa vaikeuksiin.

- Ne, joilla on parempi lähtötilanne ja jotka ovat jo alun alkaen saaneet ”oikeat” arvot ja oppineet toimivia neuvottelutekniikoita, voivat tapaamisissa helpommin kokea että heihin suhtaudutaan tosissaan, Wrede-Jäntti toteaa.

Väittelijän mukaan erot nuorten taustoissa ja heidän saamassaan epävirallisessa tuessa voivat johtaa eroihin esimerkiksi minäkuvissa ja näkemyksissä tulevaisuudesta, ammatinvalinnasta, palkkatyöstä ja aktivointipolitiikasta. 

- Jos korkea työttömyys on tullut jäädäkseen, on työttömien elämänlaadun oltava kiinnostuksen kohteena. Meidän on keskusteltava myös siitä, mitä jatkuva ja korkea työttömyys merkitsee työkeskeisessä yhteiskunnassa, jossa yksilön itsekunnioitus ja lukuisat sosiaaliset tuet ovat sidoksissa palkkatuloihin.



VTM Matilda Wrede-Jäntti väittelee 24.4.2010 kello 10.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Pengarna eller livet? - En kvalitativ och longitudinell studie om långtidsarbetslösa unga i ett aktörsperspektiv" (Your money or your life? - A qualitative follow-up study of the young unemployed from an actor perspective). Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksen Pienessä juhlasalissa, osoitteessa Fabianinkatu 33.
Vastaväittäjänä on professori Tapio Salonen, Linnéuniversitetet, ja kustoksena on professori Synnöve Karvinen-Niinikoski.

Väitöskirjaa myy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-264-1.

Väittelijän yhteystiedot:
Matilda Wrede-Jäntti, 041-441 05 71, matilda.wrede.jantti@gmail.com

Lisätietoja väittelijästä:
Syntynyt Helsingissä 1966. Valmistunut ylioppilaaksi Mattlidens gymnasiumista 1986, sosionomiksi Svenska Social- och kommunalhögskolanista 1990 ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta 1991. Työskennellyt nuorten parissa mm. erityisnuorisotyössä ja kriminaalihuollossa. Töissä Pohjoismaisessa hyvinvointikeskuksessa (Nordens välfärdscenter, NVC) Nordic Studies on Alcohol and Drugs –lehden toimittajana.