Pitkä vai pätkä? - Uutta tietoa pituuskasvun geenisäätelystä
Ihmisen pituuskasvu on hyvin vahvasti geenien säätelemää. Säätelyjärjestelmä on kuitenkin hyvin mutkikas; yli 40 geenin on tähän mennessä osoitettu vaikuttavan aikuispituuteen. Yksittäisten geenien vaikutuksesta pituuskasvuun tiedetään kuitenkin toistaiseksi varsin vähän.
Hyödyntämällä suomalaisten väestöaineistojen kasvukäyrätietoja Helsingin yliopiston ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n tutkijat ovat nyt osoittaneet, että LIN28B-
geenillä on laaja ihmisyksikön pituuskasvua säätelevä vaikutus. Saman geenin on jo aikaisemmin osoitettu vaikuttavan aikuispituuteen sekä tytöillä kuukautisten alkamisikään.
Sukkulamadolla vastaava geeni on keskeinen tekijä toukkakehityksen säätelyssä.
”Kun käytimme tutkimuksessa genominlaajuista kartoitusmenetelmää ja suomalaisista väestöaineistoista saatavia kasvukäyrätietoja, havaitsimme, että
LIN28B
-geenin on tärkeä sekä tyttöjen että poikien murrosiän pituuskasvun säätelyssä, ja että geeni säätelee
ihmisen pituuskasvua varhaislapsuudesta alkaen monimutkaisella ja sukupuolispesifisellä tavalla”, kertoo tutkimusta johtanut akatemiatutkija Elisabeth Widén
.
Tutkijat totesivat, että LIN28B-geenistä on kaksi erilaista muotoa, jotka säätelevät kasvua eri tavoin; näistä toinen vaikuttaa voimakkaammin miesten pituuteen, ja toinen taas lisää pituutta vain naisilla.
Tutkimus julkaistaan arvostetussa American Journal of Human Genetics -lehdessä 15.4.2010.
Lisätietoja:
Akatemiatutkija, dosentti Elisabeth Widén
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto
Puh. 050-381 2738
Sähköposti:
elisabeth.widen@helsinki.fi
Viite:
Widén & al. Distinct Variants at LIN28B Influence Growth in Height from Birth to Adulthood.
American Journal of Human Genetics, 15 April, 2010 (online).
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme