Laiskiainen ja viherlevä elävät symbioosissa

12.4.2010 11:28:48 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoittaa, että laiskiaisen erikoislaatuinen vihertävänharmaa väri johtuu sen turkissa elävistä viherlevistä. Vihertävä säväys parantaa laiskiaisten jo ennestään erinomaista suojaväriä. Tulokset vahvistavat käsityksen, että laiskiaiset elävät symbioosissa Trichophilus welckeri -viherlevän (Chlorophyta, Ulvophyceae) kanssa. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että laiskiaisen turkissa elää useita Trichophilus-suvun lajeja ja runsaasti myös muita viherlevälajeja. Tulokset julkaistiin BMC Evolutionary Biology -lehdessä.

Jo 1800-luvulla kuvattu Trichophilus welckeri -levä on erikoistunut laiskiaisiin; levää on löydetty ainoastaan laiskiaisten karvoista. Trichophilus siirtyy ilmeisesti ensimmäisten elinviikkojen aikana emoilta poikasille. Tuore tutkimus osoittaa, että tämän viherleväsuvun lajit ja laiskiaislajit ovat evoluution kuluessa eriytyneet yhdessä, levä- ja laiskiaislajien muodostamina parivaljakkoina. Tietty Trichophilus-laji on symbioosissa tietyn laiskiaislajin kanssa. Saman laiskiaislajin Trichophilus-levät olivat pitkistä maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta yhteneväisiä.

Lisäksi tulokset osoittivat, että myös muut levälajit ehtivät laiskiaisten elämän aikana pesiytyä niiden karvojen syviin uurteisiin. Näyttää siltä, että laiskiaislajit ovat niin hitaita, että ympäristöstä leviävät viherlevät voivat kasvaa niiden turkissa. Laiskiainen laskeutuu puusta maahan noin kerran viikossa.

Tutkijat keräsivät kaikkien kuuden tunnetun laiskiaislajin karvoja neljästä maasta: Brasiliasta, Costa Ricasta, Panamasta ja Ranskan Guianasta. Tutkimusaineisto koostui 71 laiskiaisyksilön karvoista. Laiskiainen maastoutuu vivahteikkaan turkkinsa ansiosta niin hyvin trooppiseen metsään, että karvanäytteiden saaminen ei ollut helppoa. Yhden laiskiaisen havaitsemiseen saattoi mennä päivä, vaikka siihen kiinnitetty elektroninen panta kertoi tutkijoille eläimen olevan näköetäisyydellä.

Tutkijat eristivät karvoista DNA-näytteitä, joista he rakensivat DNA-kirjastoja. Niistä saatujen 426 sekvenssin avulla he erottelivat karvoista niissä elelevät aitotumalliset eliöt. Karvojen uurteista löytyi iso eliöiden kirjo: ripsiseläimiä, sieniä, alkueläimiä, hämähäkkejä ja oletusten mukaisesti viherleviä. 73 prosenttia karvoista sisälsi levää.

Lisätietoa
Tutkija, yliopistonlehtori Jaanika Blomster
Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
jaanika.blomster@helsinki.fi
P. (09) 191 57822

Valokuva: Milla Suutari

Kuvat

Kuvassa laiskiainen, kuvaaja Milla Suutari.

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.

Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote

Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.

Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote

Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.

Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote

Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.

Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote

Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme