Laiskiainen ja viherlevä elävät symbioosissa
Jo 1800-luvulla kuvattu Trichophilus welckeri -levä on erikoistunut laiskiaisiin; levää on löydetty ainoastaan laiskiaisten karvoista. Trichophilus siirtyy ilmeisesti ensimmäisten elinviikkojen aikana emoilta poikasille. Tuore tutkimus osoittaa, että tämän viherleväsuvun lajit ja laiskiaislajit ovat evoluution kuluessa eriytyneet yhdessä, levä- ja laiskiaislajien muodostamina parivaljakkoina. Tietty Trichophilus-laji on symbioosissa tietyn laiskiaislajin kanssa. Saman laiskiaislajin Trichophilus-levät olivat pitkistä maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta yhteneväisiä.
Lisäksi tulokset osoittivat, että myös muut levälajit ehtivät laiskiaisten elämän aikana pesiytyä niiden karvojen syviin uurteisiin. Näyttää siltä, että laiskiaislajit ovat niin hitaita, että ympäristöstä leviävät viherlevät voivat kasvaa niiden turkissa. Laiskiainen laskeutuu puusta maahan noin kerran viikossa.
Tutkijat keräsivät kaikkien kuuden tunnetun laiskiaislajin karvoja neljästä maasta: Brasiliasta, Costa Ricasta, Panamasta ja Ranskan Guianasta. Tutkimusaineisto koostui 71 laiskiaisyksilön karvoista. Laiskiainen maastoutuu vivahteikkaan turkkinsa ansiosta niin hyvin trooppiseen metsään, että karvanäytteiden saaminen ei ollut helppoa. Yhden laiskiaisen havaitsemiseen saattoi mennä päivä, vaikka siihen kiinnitetty elektroninen panta kertoi tutkijoille eläimen olevan näköetäisyydellä.
Tutkijat eristivät karvoista DNA-näytteitä, joista he rakensivat DNA-kirjastoja. Niistä saatujen 426 sekvenssin avulla he erottelivat karvoista niissä elelevät aitotumalliset eliöt. Karvojen uurteista löytyi iso eliöiden kirjo: ripsiseläimiä, sieniä, alkueläimiä, hämähäkkejä ja oletusten mukaisesti viherleviä. 73 prosenttia karvoista sisälsi levää.
Lisätietoa
Tutkija, yliopistonlehtori Jaanika Blomster
Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
jaanika.blomster@helsinki.fi
P. (09) 191 57822
Valokuva: Milla Suutari
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston sijoitustuotto 2,6 prosenttia miinuksella alkuvuonna 20255.8.2025 08:20:08 EEST | Tiedote
Aiemmat sijoitustuotot mahdollistavat jopa 10 miljoonan euron lisäpanostukset spinout- ja startup-yrityksiin.
Suomelle mitaleita ja kunniamaininta kemiaolympialaisissa – koko joukkue pääsi palkinnoille25.7.2025 10:10:30 EEST | Tiedote
Nuoret kemian taitajat kilpailivat niin teoriaosaamisessa kuin käytännön laboratoriotöissä Pohjoismaisissa kemiakisoissa Göteborgissa ja kansainvälisissä olympialaisissa Dubaissa.
Happikato jää järven ekologiseen muistiin24.7.2025 14:14:04 EEST | Tiedote
Vaikka jääpeitteinen aika on lyhentynyt ilmaston lämmetessä, ei kaikkien järvien happitilanne ole parantunut.
Vanhempien rokote-epäröinti voi heikentää rokotekattavuutta23.7.2025 08:56:30 EEST | Tiedote
Vanhempien luottamus asiantuntijoihin ja virallisiin tietolähteisiin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten he rokotuttavat lapsensa. Myös terveydenhoitajilla on keskeinen rooli kansallisen rokotusohjelman toteuttamisessa.
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme