Onko diabeteksen hoito kriisissä? - STT INFO KUVA (VIDEOTIEDOTE)

 

- VIDEO: Jos video ei lataudu (esimerkiksi suoraan sähköpostissa), lataa video (.flv) liitetiedostosta. Kuvaaja: Tommi Tikka/STT Info Kuva. Video on vapaasti käytettävissä.


Onko diabeteksen hoito kriisissä?

Sekä hoitavat lääkärit että kansanedustajat ovat yhtä mieltä siitä, että diabeteksen hoidossa on runsaasti parantamisen varaa. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan vain 2 % diabetesta hoitavista lääkäreistä on sitä mieltä, että sairauden hoito on riittävällä tasolla. Eniten hoidon toteutumista jarruttaa se, ettei potilailla ole yhtäläisiä mahdollisuuksia hyvään hoitoon. Myös kansanedustajat allekirjoittavat sen, ettei kansalaisten välinen tasa-arvo toteudu diabeteksen hoidossa.

Maalis-huhtikuussa toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi 185 diabetesta hoitavaa lääkäriä ja 52 kansanedustajaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vastaajien näkemyksiä diabeteksen hoidon tasosta sekä kustannusvaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi kansanedustajilta tiedusteltiin heidän näkemyksiään nykyisen sosiaali- ja terveyspolitiikan onnistumisesta. Tutkimuksen toteutti Success Clinic Oy.

Vastanneista kansanedustajista jopa 83 % on sitä mieltä, että hallitus ei ole saavuttanut sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteitaan. Yli kolme neljäsosaa (76 %) puolestaan uskoo, ettei varakkailla ja vähätuloisilla ole tänä päivänä yhtäläisiä mahdollisuuksia diabeteksen hyvään hoitoon.

Lääkkeiden korvattavuuteen toivotaan parannuksia, jotta Suomi pysyisi muun Euroopan vauhdissa. 87 % vastaajista on sitä mieltä, että kaikille kustannusvaikuttaville ja turvallisille lääkkeille ei ole myönnetty korvattavuuksia tarpeeksi nopeasti.

Lääkkeiden osuutta kustannuksista yliarvioidaan

Tutkimuksen mukaan kansanedustajat tiedostavat erinomaisen hyvin diabeteksen aiheuttaman taakan suomalaiselle yhteiskunnalle, mutta he yliarvioivat lääkkeiden osuuden diabeteksen hoidon kokonaiskustannuksista. Vastaajat arvioivat lääkkeiden osuuden olevan noin 42 % kokonaiskustannuksista, vaikka todellisuudessa se on 25 %.

Sen sijaan arvioitaessa diabeteksen lisäsairauksien vaikutuksia kustannuksiin, arviot olivat todellisuutta varovaisempia. Yleisin vastaus oli, että kustannukset kaksinkertaistuvat lisäsairauksien myötä. Todellisuudessa kustannukset 3-5-kertaistuvat, jos diabeetikolla on jokin lisäsairaus (esim. aivohalvaus, munuaistauti, silmä- tai jalkaongelmat).

Hoitoa jarruttavat vaarallisen alhaiset verensokeritasot ja painon nousu

Hoitavien lääkäreiden näkemykset diabeteksen hoidon tilanteesta ovat synkät. Ainostaan 2 % kyselyyn vastanneista lääkäreistä kokee diabeteksen hoidon olevan riittävällä tasolla. Eniten hoidon toteutumista jarruttaa se, että potilailla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia hyvään hoitoon. Lääkärit tarvitsevat kipeästi uusia työkaluja hoitotulosten kohentamiseksi.

Hoidon tehostamista tarvitaan, sillä nykyhoidoista huolimatta 38 % aikuistyypin diabeetikoista on riittämättömässä hoitotasapainossa (DEHKO-raportti 2009:3).

"Hoitotavoitteiden saavuttamista jarruttavat eniten liian alhaisesta verensokerista johtuvien hypoglykemioiden pelko sekä tiettyjen diabeteslääkkeiden aiheuttama painonnousu", kertoo ylilääkäri, professori Johan Eriksson Helsingin yliopistosta.

"Ensimmäisen diabeteslääkkeen valinta ei aseta suurempia haasteita tänä päivänä, sillä valtaosa uusista diabeetikoista pystyy käyttämään metformiinia. Hoidon tehostaminen onkin toinen juttu, sillä usein törmätään tuttuun ongelmaan: hypoglykemioihin ja painon nousuun. Metformiinin ohella ainoastaan gliptiinit ovat tässä suhteessa neutraaleja diabeetikolla. Tablettien jälkeen törmätään samaan tuttuun ongelmaan - tehokas insuliinihoito altistaa matalalle verensokerille ja painon nousulle. Erinomainen vaihtoehto insuliinihoidolle ovat pistettävät GLP-1 -analogit, jotka ovat tehokkaita hyperglykemian hoidossa, vaikuttavat edullisesti painoon ja alentavat verenpainetta", sanoo Johan Eriksson.

"Näiden lääkkeiden myötä olemme ottamassa ison askeleen eteenpäin tyypin 2 diabeteksen hoidossa", hän summaa.


Lisäsairaudet olisivat puolitettavissa laadukkaalla hoidolla

GLP-1 -analogeilla on selkeä asema diabeteksen hoidossa. Diabeteksen Käypä hoito -suosituksen mukaan niitä voidaan käyttää insuliinin sijasta potilailla, joille tablettimuotoiset hoidot eivät riitä. Tällä hetkellä käyttö on kuitenkin vähäistä, sillä uusia lääkkeitä ei ole hyväksytty lääkekorvausjärjestelmään.

"Pitäisi syvällisemmin ymmärtää, että laadukas hoito sekä omahoitoa tukevat hoitovälineet ovat investointi. Varsinaiset kustannukset koituvat lisäsairauksien hoidosta, jotka tutkimusten valossa olisivat laadukkaalla hoidolla puolitettavissa. Epäsopiva hoito voi johtaa jopa työkyvyttömyyteen. Kun itse on vuosien varrella säännöllisesti todistanut menetetyn elämänhalun ja toimintakyvyn palautumista paremman hoidon kautta, alkaa valjeta kuinka valtavaa tuhlausta lyhytnäköinen säästäminen on. Diabeteksen Käypä hoito -suosituksen punainen lanka on potilaan kokonaisvaltainen hoito, jossa valitaan tilanteeseen aidosti sopivin hoito - olipa se lääkkeetön tai lääkkeellinen.", sanoo Käypä hoito -työryhmän jäsen, diabeteslääkäri Antti Virkamäki Mehiläisen Diabetesklinikalta.

GLP-1 -analogit eli inkretiinimimeetit

GLP-1 -analogit vaikuttavat tehostamalla elimistön omaa insuliinineritystä silloin, kun veren sokeripitoisuus nousee liian korkeaksi sekä vähentämällä ruokahalua. Pistosmuotoiset GLP-1 -analogit on tarkoitettu aikuistyypin diabeetikoille, jotka eivät ole riittävän hyvässä hoitotasapainossa yhdellä tai useammalla tablettimuotoisella lääkkeellä. GLP-1 -analogeista eksenatidi on ollut myynnissä vuodesta 2007 asti ja se on tällä hetkellä korvattuna 27 Euroopan maassa. Liraglutidi tuli markkinoille vuonna 2009 ja on tällä hetkellä korvattuna 11 Euroopan maassa. Suomessa näitä lääkkeitä ei ole hyväksytty lääkekorvausjärjestelmään.

Novo Nordisk on maailman johtava yhtiö diabeteksen hoidossa. Yhtiön muita painopistealueita ovat vaihdevuosien hormonikorvaushoidot ja veren hyytymisen häiriöiden sekä kasvuhäiriöiden hoito. Novo Nordisk työllistää yli 29 000 henkilöä 76 maassa ja markkinoi tuotteitaan 179 maassa. Yhtiön pääkonttori on Tanskassa. Suomessa Novo Nordisk Farma Oy työllistää 70 henkilöä. Yritys on DEHKO-projektin päätukija. Lisätietoa osoitteesta: www.novonordisk.fi .

Lisätietoja :
Lääketieteellinen johtaja Tero Saukkonen, Novo Nordisk Farma Oy, puh. 020 7625 339, tskk@novonordisk.com

Tiedotteen lähettäjä:
Hanne Mäkelä, Viestintätoimisto AC-Sanafor, puh. 050 370 8586, hanne.makela@acsanafor.fi.


VIDEO:

Videoleike (.flv ja wmv) liitetiedostossa. (Klikkaa STT Info portaalissa Kuva -välilehteä) Kuvaus: Tommi Tikka/STT Info Kuva. Video on vapaasti käytettävissä. Julkaisun yhteydessä pyydämme mainitsemaan lähteen: kuvaajan nimi ja STT Info Kuva.


FAKTAA DIABETEKSESTA JA HOIDON ONGELMISTA

- Suomessa on noin puoli miljoonaa diabeetikkoa eli lähes 10 % väestöstä sairastaa diabetesta.

- Diagnosoituja diabetespotilaita on Suomessa yhteensä noin 290 000. Lisäksi arviolta 200 000 suomalaista sairastaa tietämättään aikuistyypin diabetesta.

- On arvioitu, että diabeetikkojen määrä tulee vähintään tuplaantumaan tulevan 20 vuoden aikana.

- Tutkimusten mukaan vain 27,4 % nuoruusiän diabeetikoista (tyyppi 1) ja 61,8 % aikuistyypin diabeetikoista (tyyppi 2) on hoitosuosituksen mukaisessa hoitotavoitteessa (hyvässä hoitotasapainossa).

- Yli 80 % aikuistyypin diabeetikoista on ylipainoisia/lihavia.

- Lähes 80 %:lla aikuistyypin diabeetikoista on liian korkea verenpaine.

- Diabeetikkojen hoidon kokonaiskustannukset ovat vuosittain yli 1,3 miljardia euroa.

- Diabetes vie yli 10 % terveydenhuollon kokonaismenoista.

- Lääkehoidon osuus diabeteksen kustannuksista on 25 prosenttia.

- Diabetekseen tai sen aiheuttamiin lisäsairauksiin kuolee vuosittain noin 11 000 suomalaista, joka on yli viidennes kaikista kuolemista.

- Kun diabeetikolla on jokin lisäsairaus, hoidon lisäkustannukset nousevat jopa viisinkertaisiksi.

Lähteet:
Diabetesliitto, DEHKO-raportti 2009:3, Tilastokeskus, http://www.diabetesatlas.org/content/regional-overview