Instrumentariumin tiedesäätiöltä 100 000 euroa syöpää aiheuttavien geenifuusioiden tutkimiseen
Akatemiatutkija, dosentti Markku Varjosalo Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista on saanut Instrumentariumin tiedesäätiön 100 000 euron Instrufoundation Fellow -apurahan biolääketieteelliseen perustutkimukseen. Varjosalon Biotekniikan instituutissa toimiva systeemibiologian tutkimusryhmä tutkii ihmissolujen solunsisäisiä signalointimekanismeja sekä sitä, miten näiden signalointimekanismien häiriöt johtavat syövän syntyyn.
– Tietyt geeniperheet, pääasiassa proteiinikinaasit ja transkriptiofaktorit ovat yleisesti mutatoituneet syövissä. Uudet syväsekvenointimenetelmät ovat osoittaneet, että nämä geenit muodostavat myös ison osan syöpää aiheuttavista geenifuusioista. Ymmärrettävästi tällaiset isommat kromosomaaliset muutokset yleensä häiritsevät huomattavasti solun toimintaa, ja tästä syystä geenifuusioista johtuvat syövät ovatkin hyvin aggressiivisia, Varjosalo taustoittaa tutkimustaan.
Syövän taustamekanismeja on tähän asti tutkittu lähinnä solubiologian, biokemian ja genetiikan menetelmien avulla. Näin on saatu valtava määrän yksityiskohtaista informaatiota, jonka jalostaminen käyttökelpoiseen muotoon on kuitenkin ollut ongelma.
– Systeemibiologinen tutkimus tekee mahdolliseksi tarkastella solun signalointia ja tässä tapauksessa geenifuusoiden syöpämekanismeja kattavasti, ja jopa mallittaa niiden vaikutusta solu- ja kudostasolla. Kattava ymmärrys näistä mekanismeista on totta kai tarpeen kun kehitetään uudenlaisia, edistyneitä lääkehoitoja syöpään, Varjosalo kertoo.
Lisätietoa:
Akatemiatutkija, dosentti Markku Varjosalo
Puh. 02 941 59413
Sähköposti: markku.varjosalo@helsinki.fi
Tutkimusryhmän verkkosivut
POSTDOC-APURAHAT VERISUONISAIRAUKSIEN JA AKUUTIN MUNUAISVAURION TUTKIMISEEN
FT Mikko Helenius sai Instrumentariumin tiedesäätiöltä 50 000 euron postdoc-tutkijan apurahan; hän aloittaa postdoc-kautensa heinäkuussa Johns Hopkins Medical -instituutissa Baltimoressa professori Nicholas Flavahanin tutkimusryhmässä.
Helenius tutkii sitä, miten verisuonien endoteelisolut heti syntymän jälkeen muotoutuvat ja kypsyvät ja mitä yhteistä tällä varhaisella kypsymisprosessilla on myöhemmin ilmeneviin sydän- ja verisuonisairauksiin.
– Vastasyntyneen verisuonien endoteelisoluissa tapahtuu syntymän jälkeen suuria rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. On havaittu, että näissä vastasyntyneen kypsymättömissä endoteelisoluissa on samankaltaisia piirteitä kuin mitä nähdään verisuonitauteja sairastavilla potilailla, Helenius kertoo.
– Tuossa kriittisessä kypsymisvaiheessa tapahtuvilla häiriöillä voi olla yhteys myöhempiin sydän- ja verisuonisairauksiin. Kypsymisprosessin ymmärtäminen voi auttaa löytämään uusia keinoja myös verisuonisairauksien hoitamiseksi. Heleniuksen väitöstutkimus
Myös LT Suvi Vaara sai 50 000 euron postdoc-apurahan akuutin munuaisvaurion hoitoa koskevaan tutkimukseen. Vaara lähtee postdoc-tutkijaksi Melbourneen professori Rinaldo Bellomon tutkimusryhmään Austin Hospitaliin.
Vaaran tutkimuksen tavoite on löytää uusia tapoja ehkäistä ja hoitaa varhaista akuuttia munuaisvauriota, joka ilmenee muun muassa virtsan tulon ehtymisenä. Akuutti munuaisvaurio on oireyhtymä, jota luonnehtii munuaisten äkillinen toiminnanvajaus. Oireyhtymä on yleinen tehohoidossa olevilla potilailla, ja se vaikeuttaa taudinkuvaa sekä lisää kuolleisuutta.
– Vaikeaa akuuttia munuaisvauriota sairastavia potilaita hoidetaan munuaisten korvaushoidolla, jota saa 3-8 prosenttia kaikista yleisteho-osaston potilaista. Jopa yli puolet munuaiskorvaushoitoa saavista potilaista menehtyy, joten keinoja näiden potilaiden hoidon parantamiseen tarvittaisiin kipeästi, Vaara kertoo. Vaaran väitöstutkimus
Instrumentariumin tiedesäätiö myönsi tällä kertaa kaikkiaan 900 000 euroa apurahoja nuorille lääketieteen tutkijoille. Viimeisten viiden vuoden aikana 175 lääketieteen ja tekniikan tutkijaa on saanut säätiöltä tukea työhönsä ja opiskeluunsa, ja säätiö pyrkii jatkossa lisäämään tukea nimenomaan äskettäin väitelleille tohtoreille ulkomailla tapahtuvaa tutkimustyötä varten. www.instrufoundation.fi
*************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme