Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Lastensuojelun vaikuttavuutta heikentää työntekijöiden vaihtuvuus ja kiire

17.5.2010 12:30:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
- Lastensuojelussa ei pystytä turvaamaan kaikille sijoitetuille lapsille hyvään lapsuuteen kuuluvaa kasvuolosuhteiden turvallisuutta ja pysyvyyttä, totesivat professori Tarja Pösö ja perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila Puustinen-Korhonen puhuessaan Kuntaliiton ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön ITLAn sekä lapsiasiavaltuutetun, Lapsuudentutkimuksen Seuran ja Lastensuojelun Keskusliiton järjestämässä lastensuojelun vaikuttajafoorumissa 17.5.2010 Kuntatalolla.

Kuntaliitto tiedottaa
17.5.2010 


Lastensuojelun vaikuttavuutta heikentää työntekijöiden vaihtuvuus ja kiire

- Lastensuojelussa ei pystytä turvaamaan kaikille sijoitetuille lapsille hyvään lapsuuteen kuuluvaa kasvuolosuhteiden turvallisuutta ja pysyvyyttä, totesivat professori Tarja Pösö ja perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila Puustinen-Korhonen puhuessaan Kuntaliiton ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön ITLAn sekä lapsiasiavaltuutetun, Lapsuudentutkimuksen Seuran ja Lastensuojelun Keskusliiton järjestämässä lastensuojelun vaikuttajafoorumissa 17.5.2010 Kuntatalolla.

Sijoitettujen lasten määrä Suomessa on kansainvälisesti tarkasteltuna korkea, sillä avohuollon tukitoimia ei ole saatavilla lasten ja perheiden tarvitsemalla tavalla. Katkoksellisuutta lapsen kasvuolosuhteisiin tuottaa myös lastensuojelutyöntekijöiden vaihtuvuus ja kiire. Tämä heikentää turvallisen ja jatkuvuutta arkeen tuovan suhteen syntymistä lapsen ja hänen elämäänsä koskevista ratkaisuista vastuussa olevan sosiaalityöntekijän välille, arvioivat Pösö ja Puustinen-Korhonen laatimassaan puheenvuorojulkaisussa ”Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin”.

Turvattomissa oloissa kasvanut lapsi tarvitsee pysyviä ihmissuhteita ja juuri omien tarpeidensa mukaisen sijaishuoltopaikan. Sijaishuollon järjestelyt voivat merkitä kuitenkin lapselle monia sijoituksia ja sijoituspaikan muutoksia.

- Sijoitetun lapsen vanhemmat saavat tukipalveluja satunnaisesti tai eivät lainkaan, todetaan julkaisussa. Lapsen pysyvien kasvuolosuhteiden järjestämiseksi tarvittaisiin myös lakimuutoksia tilanteissa, joissa lapsen vanhempi ei tukitoimista huolimatta kykene lainkaan vastaamaan lapsen tarpeista. Adoptiomahdollisuuden tai pysyvän huostaanoton tulisi silloin olla mahdollinen. 

Vaikuttajafoorumin koolle kutsuneet tahot haluavat kehittää lastensuojelua ja lisätä tiedontuotantoa. Lastensuojelun akuuttien ongelmien korjaamiseksi tarvitaan kiireellisiä ja pitkäkestoisia toimenpiteitä sekä laajaa kansallista ja paikallista yhteistyötä.

- Mitä paremmin arkinen kasvuympäristö edistää ja tukee lapsen ja nuoren kehitystä, sitä vähemmän tarvitaan viimesijaista lastensuojelua – lastensuojelu on kaikkien lasten hyvinvointia ja suojelua ja siksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä, kuvasi tilannetta Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen.

Tämä on myös keskeinen lastensuojelupoliittinen johtoajatus lastensuojelulaissa. Jokainen kunta ottaa kantaa lakisääteisessä valtuuston hyväksymässä suunnitelmassa siihen, miten lasten ja nuorten hyvinvointityötä sekä lastensuojelua toteutetaan ja kehitetään.

Tällä hetkellä lastensuojelun sijaishuoltoon ja perheiden tukipalveluihin kunnissa käytetään miljardi euroa vuodessa, josta 540 miljoonaa euroa sijaishuoltoon. Laskelmien mukaan yhden lapsen syrjäytyminen tavallisesta elämänkulusta maksaa elämänkaaren mitassa yhden miljoonan euron verran.

- Tämä tulee väistämättä kunnalle kalliimmaksi kuin se, että parannetaan lastensuojelutyön perusedellytyksiä huolehtia tehtävästään, esimerkiksi kun asiakasmäärät ovat suuret, ei sosiaalityössä ole riittävästi aikaa kunkin lapsen ja perheen kanssa työskentelyyn, arvioi Nenonen.

Lastensuojelusta ja sen vaikuttavuudesta tiedetään hyvin vähän. Lastensuojelun resursseista ja toiminnasta päätetään puutteellisen tiedon varassa. Tarvitaan tietoa siitä, miten lastensuojelu onnistuu turvaaman lapsen kehityksen ja terveyden.

Lastensuojelun vaikuttajafoorumi kokosi Kuntatalolle 140 osallistujaa kunnista, järjestöistä, yhteisöistä ja valtion organisaatioista.

Tilaisuudessa julkistettiin professori Tarja Pösön ja perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila Puustinen-Korhosen puheenvuoro ”Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin”.

Tanskan lastensuojelun vaikuttavuudesta puhui johtaja Anne-Dorthe Hestbaek Socialforskninginstituutista.    

Lisätietoja
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, 050 530 9697
Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, 050 62316
Toiminnanjohtaja Mauri Upanne, 040 512 2611
Projektipäällikkö Sirkka Rousu, 050 301 9132
Professori Tarja Pösö, 050-433 6258
Perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila Puustinen-Korhonen, 040 744 2256
ITLA:n asiamies Markus Anttila, 040 500 7313

Julkaisutiedot
Puustinen-Korhonen Aila & Pösö Tarja 2010. Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin. Puheenvuoro lastensuojelun vaikuttavuudesta. Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lastensuojelun Keskusliitto ja Suomen Kuntaliitto. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2010:3.
Julkaisu on saatavissa sivuilta www.laspsiasia.fi
 

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande

Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye