Lastensuojelun vaikuttavuutta heikentää työntekijöiden vaihtuvuus ja kiire

17.5.2010 12:30:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

- Lastensuojelussa ei pystytä turvaamaan kaikille sijoitetuille lapsille hyvään lapsuuteen kuuluvaa kasvuolosuhteiden turvallisuutta ja pysyvyyttä, totesivat professori Tarja Pösö ja perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila Puustinen-Korhonen puhuessaan Kuntaliiton ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön ITLAn sekä lapsiasiavaltuutetun, Lapsuudentutkimuksen Seuran ja Lastensuojelun Keskusliiton järjestämässä lastensuojelun vaikuttajafoorumissa 17.5.2010 Kuntatalolla.

Kuntaliitto tiedottaa
17.5.2010

Lastensuojelun vaikuttavuutta heikentää työntekijöiden vaihtuvuus ja kiire

Sijoitettujen lasten määrä Suomessa on kansainvälisesti tarkasteltuna korkea, sillä avohuollon tukitoimia ei ole saatavilla lasten ja perheiden tarvitsemalla tavalla. Katkoksellisuutta lapsen kasvuolosuhteisiin tuottaa myös lastensuojelutyöntekijöiden vaihtuvuus ja kiire. Tämä heikentää turvallisen ja jatkuvuutta arkeen tuovan suhteen syntymistä lapsen ja hänen elämäänsä koskevista ratkaisuista vastuussa olevan sosiaalityöntekijän välille, arvioivat Pösö ja Puustinen-Korhonen laatimassaan puheenvuorojulkaisussa ”Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin”.

Turvattomissa oloissa kasvanut lapsi tarvitsee pysyviä ihmissuhteita ja juuri omien tarpeidensa mukaisen sijaishuoltopaikan. Sijaishuollon järjestelyt voivat merkitä kuitenkin lapselle monia sijoituksia ja sijoituspaikan muutoksia.

- Sijoitetun lapsen vanhemmat saavat tukipalveluja satunnaisesti tai eivät lainkaan, todetaan julkaisussa. Lapsen pysyvien kasvuolosuhteiden järjestämiseksi tarvittaisiin myös lakimuutoksia tilanteissa, joissa lapsen vanhempi ei tukitoimista huolimatta kykene lainkaan vastaamaan lapsen tarpeista. Adoptiomahdollisuuden tai pysyvän huostaanoton tulisi silloin olla mahdollinen.

Vaikuttajafoorumin koolle kutsuneet tahot haluavat kehittää lastensuojelua ja lisätä tiedontuotantoa. Lastensuojelun akuuttien ongelmien korjaamiseksi tarvitaan kiireellisiä ja pitkäkestoisia toimenpiteitä sekä laajaa kansallista ja paikallista yhteistyötä.

- Mitä paremmin arkinen kasvuympäristö edistää ja tukee lapsen ja nuoren kehitystä, sitä vähemmän tarvitaan viimesijaista lastensuojelua – lastensuojelu on kaikkien lasten hyvinvointia ja suojelua ja siksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä, kuvasi tilannetta Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen.

Tämä on myös keskeinen lastensuojelupoliittinen johtoajatus lastensuojelulaissa. Jokainen kunta ottaa kantaa lakisääteisessä valtuuston hyväksymässä suunnitelmassa siihen, miten lasten ja nuorten hyvinvointityötä sekä lastensuojelua toteutetaan ja kehitetään.

Tällä hetkellä lastensuojelun sijaishuoltoon ja perheiden tukipalveluihin kunnissa käytetään miljardi euroa vuodessa, josta 540 miljoonaa euroa sijaishuoltoon. Laskelmien mukaan yhden lapsen syrjäytyminen tavallisesta elämänkulusta maksaa elämänkaaren mitassa yhden miljoonan euron verran.

- Tämä tulee väistämättä kunnalle kalliimmaksi kuin se, että parannetaan lastensuojelutyön perusedellytyksiä huolehtia tehtävästään, esimerkiksi kun asiakasmäärät ovat suuret, ei sosiaalityössä ole riittävästi aikaa kunkin lapsen ja perheen kanssa työskentelyyn, arvioi Nenonen.

Lastensuojelusta ja sen vaikuttavuudesta tiedetään hyvin vähän. Lastensuojelun resursseista ja toiminnasta päätetään puutteellisen tiedon varassa. Tarvitaan tietoa siitä, miten lastensuojelu onnistuu turvaaman lapsen kehityksen ja terveyden.

Lastensuojelun vaikuttajafoorumi kokosi Kuntatalolle 140 osallistujaa kunnista, järjestöistä, yhteisöistä ja valtion organisaatioista.

Tilaisuudessa julkistettiin professori Tarja Pösön ja perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila Puustinen-Korhosen puheenvuoro ”Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin”.

Tanskan lastensuojelun vaikuttavuudesta puhui johtaja Anne-Dorthe Hestbaek Socialforskninginstituutista.

Lisätietoja
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, 050 530 9697
Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, 050 62316
Toiminnanjohtaja Mauri Upanne, 040 512 2611
Projektipäällikkö Sirkka Rousu, 050 301 9132
Professori Tarja Pösö, 050-433 6258
Perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila Puustinen-Korhonen, 040 744 2256
ITLA:n asiamies Markus Anttila, 040 500 7313

Julkaisutiedot
Puustinen-Korhonen Aila & Pösö Tarja 2010. Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin. Puheenvuoro lastensuojelun vaikuttavuudesta. Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lastensuojelun Keskusliitto ja Suomen Kuntaliitto. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2010:3.
Julkaisu on saatavissa sivuilta www.laspsiasia.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711 http://www.kuntaliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande

År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.

Koulukuljetukset maksavat kunnille lähes 249 miljoonaa euroa – pienissä kunnissa lähes puolet oppilaista kuljetuksessa19.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote

Kunnat käyttivät vuonna 2024 lähes 249 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksiin. Kuljetuksissa on noin 105 000 oppilasta. Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 000 oppilaalla. Kuntaliiton koulukuljetuskyselyyn vastasi 221 kuntaa, joten tulokset antavat kattavan kuvan koulukuljetusten tilanteesta Suomessa. ”Koulukuljetukset ovat monessa kunnassa välttämätön osa koulupäivän mahdollistamista. Niillä varmistetaan, että oppilaat pääsevät kouluun turvallisesti asuinpaikasta riippumatta”, sanoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.

De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande

I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.

Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä15.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote

Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin. Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon. – Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.

Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande

Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme