Ympäristöyritysten Liitto käsittelee jätelakia Seinäjoella

EU-maiden jätteen hyödyntämisestä kertovan tilaston mukaan Suomi on jäänyt kierrätyksessä kauaksi kärjestä. Eniten kierrättävissä maissa hyvään tulokseen on päästy tehokkailla taloudellisilla ohjauskeinoilla ja suorilla kielloilla. Hollannissa, Belgian Flanderissa ja Ruotsissa on huomattavasti suurempi jätevero kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle kuin Suomessa. Suomessa vero on 30 € tonnilta ja Flanderissa 79 € tonnilta. Saksassa on voimassa kielto sijoittaa biohajoavaa jätettä kaatopaikalle. Itävallassa on saatu aikaan hyvä kierrätysaste asettamalla tiukkoja vaatimuksia pakkausjätteiden hyödyntämiselle.

Ympäristöalan yritysten mielestä Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteisiin pääsemiseksi Suomeen tarvitaan jätteille sitovat uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteet. Näiden lisäksi tarvitaan taloudellisia ohjauskeinoja, mm. korkeampi jätevero sekä nykyistä tiukempia vaatimuksia jätteiden lajitteluun. Ympäristöyritysten Liitto on esittänyt Suomeen Saksan kaltaista kieltoa sijoittaa biohajoavaa jätettä kaatopaikalle.

Ympäristöyritysten Liiton jäsenyrityksillä on runsaasti kokemusta jätteiden kierrätyksestä. Yritysten toiminnan kehittämistä on kuitenkin estänyt jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta. Normaalissa liiketoiminnassa menestyy yritys, joka tuottaa parhaalla hinta-laatusuhteella tuotteita ja palveluja asiakkailleen.

Ympäristötyritysten Liiton mielestä alan kehittymiseksi ja hyvän jätteiden hyödyntämistuloksen saavuttamiseksi tarvitaan tasapuoliset kilpailuolosuhteet eikä laajoja yksinoikeuksia kunnille. Keskeistä on se, että jätelakiin ei tule elinkeinotoimintaa rajoittavia kieltoja. Käsiteltävänä olevan uuden jätelain keskeisiä kiistakysymyksiä on se, että siinä halutaan antaa kunnille laaja määräysvalta asukkaiden ja yhteisöjen jätteisiin. Tätä linjausta Ympäristöyritysten Liitto vastustaa.

Lisätietoja:

Katri Penttinen, toimitusjohtaja, Ympäristöyritysten Liitto ry, puh. 040 5600 330