Hankintalain muutos tukee yhdyskuntajätteen kierrätystä ja kilpailuneutraliteettia – eikä se ole ristiriidassa perustuslain kanssa

Kierrätysteollisuus ry on teettänyt oikeudellisen arvion hankintalain uudistuksen tueksi. Arvion mukaan hankintalain muutos ei ole jätealan osalta perustuslain tai EU-lainsäädännön vastainen ja se tukee yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden saavuttamista sekä kilpailuneutraliteetin toteutumista.

Arvion on tehnyt Kierrätysteollisuus ry:n toimeksiannosta Geradin Partners Asianajotoimisto Oy. Arviossa tarkastellaan muutosta perustuslain keskeisten säännösten sekä EU-oikeuden näkökulmasta. Lisäksi arvioidaan muun muassa sidosyksikköjen vähimmäisomistusvaatimusta, ulosmyyntirajoja sekä kuntien toissijaisen jätehuoltovastuun (TSV) rajaamista aitoihin, todennettuihin markkinapuutteisiin.

Nykytilan haasteet: kilpailuneutraliteetti ja kierrätystavoitteet vaarassa

Nykyinen lainsäädäntö ei kaikilta osin turvaa kilpailuneutraliteettia. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet jäävät osin toteutumatta, kun kierrätyskelpoista jätettä ohjautuu energiahyödyntämiseen. TSV-palvelua käytetään myös ilman todettua markkinapuutetta, mikä hämärtää julkisten ja markkinaehtoisten tehtävien välistä rajaa ja heikentää kierrätyksen edellytyksiä.

Oikeudellinen arvio: ei ristiriitaa perustuslain tai EU-oikeuden kanssa

Kierrätysteollisuuden teettämän arvion mukaan hankintalain muutos ei ole jätealan osalta ristiriidassa perustuslain tai EU-lainsäädännön kanssa. Perustuslaki ei edellytä tiettyä jätehuollon tuottamistapaa, kunhan julkisen vallan käyttö erotetaan markkinaehtoisesta toiminnasta ja EU-oikeuden reunaehdot täyttyvät. Hankintalain sidosyksikkösääntelyn tiukentaminen, esimerkiksi 10 %:n vähimmäisomistusosuutta koskevalla vaatimuksella, on perustuslain puitteissa toteutettavissa, kun sääntelyyn liitetään täsmälliset poikkeukset ja riittävät siirtymäsäännökset.

Toissijainen jätehuoltovastuu (TSV) tulee rajata aitoihin markkinapuutteisiin

Toissijaista jätehuoltovastuuta (nk. TSV) ei ole käytössä esimerkiksi Ruotsissa eikä yleisesti muissakaan EU-maissa. TSV:n soveltaminen vain todennettuihin markkinapuutteisiin sekä menettelyn tiukentaminen ovat keskeisiä kilpailuneutraliteetin ja kierrätystavoitteiden toteutumisen kannalta.

Sidosyksikkösääntelyn tiukennus on linjassa perustuslain ja EU-oikeuden kanssa

Tiukempi sidosyksikkösääntely ja luopuminen jätealan erillisistä ulosmyyntirajoista ovat oikeudellisesti perusteltuja. Myös perustuslakivaliokunta on todennut, että kilpailuneutraalimpi sääntely voi edistää ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Vaihtoehtoisia järjestämistapoja on jo käytössä – huoli muutoksesta liioiteltu

Noin 34 % suomalaisista asuu alueilla, joissa jätehuolto hoidetaan muuten kuin kunnallisella yhtiömallilla. Vaihtoehtoja on lukuisia: Jätehuolto voidaan järjestää kuntayhtymän, puitesopimuksen tai kilpailutuksen kautta. Noin 30 kuntaa hoitaa jo nyt jätehuollon itsenäisesti, ja palveluita on saatavilla koko maassa.