Televisio on muuttunut tuotantokeskeisestä asiakaslähtöiseksi

Asiakaslähtöisyys ja osaaminen

Asiakkaan tunteminen sekä kyky reagoida muutoksiin voivat olla ratkaiseva kilpailuetu silloin, kun samantyyppisiä sisältöjä ja palveluja on tarjolla runsaasti. Uronen määrittelee asiakaslähtöisyyden osaamisvaatimukseksi sekä yrityksessä vallitsevaksi kulttuuriksi, jonka avulla yritys voi uudistua liiketoiminnassaan.

Uronen arvioi suomalaisen televisiotoimialan strategista osaamista 2000-luvun alussa ja digitalisoinnin jälkeisessä muutoksessa. Digitalisoimisen yhteydessä televisioyhtiöt joutuivat avaamaan ja miettimään strategioitaan, rakenteitaan, kilpailua, johtamista ja osaamista. Koosta riippumatta haastateltujen yritysten osaaminen rakentui liiketoiminnan tavoitteista sekä asiakkaiden tarpeista.

Lähestymällä television liiketoimintaympäristöä ja osaamista eri näkökulmista Urosen tutkimus tarjoaa vastauksia siihen, mikä on yksilön, tiimin ja yritystason osaamisen merkitys sekä rooli televisioyhtiöiden liiketoiminnassa. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan sitä, mitkä tekijät vaikuttavat osaamiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Keskeisiä tutkimustuloksia

Urosen mukaan televisiotoimialalla vallitsee melko yhtenäiset käsitykset siitä, että strategiseen osaamiseen vaikuttavat keskeisesti toimintaympäristön muutos ja asiakkaiden tarpeet. Osaamisen kehittämisen periaatteet on puolestaan luettavissa hyvästä strategiasta, ja ne ovat siirrettävissä yrityksen ja yksilön hyödyksi hyvän johtamisen ja avoimen yrityskulttuurin lopputuloksena.

Erityisesti televisiosisältöjen sekä internetjakelun yhdistymisen seuraukset ovat olleet mullistavia. Internet on asettanut televisioyhtiöt uudenlaiseen kilpailutilanteeseen ja tutkimuksen mukaan osaamisesta on tullut keskeinen kilpailutekijä.

– Digitalisoinnin yhteydessä televisiosta tuli osa uutta mediatoimialaa, Uronen toteaa.

– Muutostilanteessa keskeiseksi kilpailutekijäksi osoittautui asiakasuskollisuus ja se, että kilpailun laajentuessa internetiin yhtiöllä on siellä jo valmiiksi vahva asema.

Urosen tutkimuksessa nousee kiinnostavasti esiin se, että vaikka osa haastateltavista oli vastuussa yrityksensä liiketoiminnasta ja henkilöstön osaamisesta, he eivät välttämättä osanneet analysoida osaamisen ja liiketoiminnan välistä suhdetta tai sitä, mikä merkitys osaamisella on yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Johdon työaika kuluu usein liiketoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä, eikä johdolla ole mahdollisuutta keskittyä niin pitkäkestoiseen asiaan kuin osaamisen kehittäminen. Vaikka johto ei voi vaikuttaa ratkaisevasti henkilöstön motivaatioon, se voi johtaa henkilöstöä niin, että heidän motivaationsa ei katoa.

Osaamisen keskeisiä haasteita ovat tavoitteellisuus ja pitkäjänteisyys kehittämisessä sekä osaamisen liikkuminen yrityksen sisällä, jolla tavoitellaan osaamisen laajempaa hyödyntämistä yrityksessä. Kun osaamiseen lisätään hyvin toimiva tuotantokulttuuri, yhteiset arvot ja osaamisen vapaa liikkuvuus yksilöltä toiselle, tiimeihin ja yritykseen, voidaan puhua yrityksen yhteisestä osaamisesta.

Filosofian maisteri Ilkka Uronen väittelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 1.4. klo 12. Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksen auditoriossa XIV (Unioninkatu 34, 3. kerros). Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1052-7

Ilkka Uronen toimii lehtorina ja projektipäällikkönä Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Hän on työskennellyt aiemmin tv-toimittajana, ohjaajana, käsikirjoittajana sekä viestinnän täydennyskoulutuspäällikkönä.