Suomalainen kalatiira löytyi Argentiinasta

Suomalaisissa kalatiiroissa on jotain poikkeuksellista. Tuoreimpana pari viikkoa sitten Luomuksen rengastustoimistoon saapunut ilmoitus: Suomessa rengastettu kalatiira on havaittu helmikuussa 2016 Buenos Airesissa Argentiinassa – yli 13 000 kilometrin päässä synnyinseudultaan.
Ennen tätä Argentiinaan seikkaillutta kalatiiraa tavattiin vuonna 1997 Kuopiossa rengastettu tiira Kaakkois-Australiassa. Kaiken lisäksi vuosi takaperin uutisoitiin, että suomalainen kalatiira on saavuttanut tiirojen ikäennätyksen.
Paikalliset rengastajat olivat pyydystäneet Argentiinaan muuttomatkallaan päätyneen kalatiiran ja lisänneet sille argentiinalaisen renkaan sekä oranssin jalkalipun, jonka avulla lintu voidaan helposti tunnistaa. Jos siis kesämökin kallioluodolle ilmestyy ensi kesänä pesimään kalatiira, jolla on oranssi lippu koivessaan, niin havainnostaan voi ilmoittaa rengastustoimistoon.
Kyseessä on ensimmäinen Argentiinasta löydetty Suomessa rengastettu lintu. Aiemmin Brasiliasta on löydetty muutama suomalainen rengastettu merikihu ja Trinidadista kala- tai lapintiira. Muita suomalaisrengastuksia Etelä-Amerikasta ei ole löydetty.
Euroopassa rengastettuja kalatiiroja on aiemmin löydetty Etelä-Amerikasta 27 yksilöä, joista kolme Argentiinasta ja 24 Brasiliasta. Nämä linnut ovat olleet kuitenkin lähtöisin Länsi-Euroopasta. Nyt Argentiinassa tavattu suomalainen kalatiira on ensimmäinen, joka on rengastettu Pohjoismaissa ja löydetty Etelä-Amerikasta. Läntisimmät suomalaiset kalatiirat on tähän saakka löydetty Azorien saaristosta.
Argentiinasta tavoitetun kalatiiran oli Henri Selin rengastanut poikasena Kirkkonummella heinäkuussa 2013.
Lisätietoja:
Suunnittelija Markus Piha, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto, markus.piha@helsinki.fi, 02941 28626
Intendentti Jari Valkama, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto, jari.valkama@helsinki.fi, 050 5820572
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedottaja Luomus Helsingin yliopisto
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi tekniikan tohtori Antti Vasara18.12.2025 13:59:14 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.12.2025 puheenjohtajakseen TkT Antti Vasaran. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin FT, dosentti Mari Pantsar.
Väitös: Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto edistää yhdenvertaista hoitoon pääsyä18.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky muodostuu terveydenhuollon rakenteiden ja laajempien yhteiskunnallisten olosuhteiden vuorovaikutuksesta, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
