Aalto-yliopisto

Tutkijat kehittivät uuden menetelmän mikroakkujen valmistamiseksi

Jaa
Sähkökemiallisesti aktiivisia orgaanisia litiumelektrodikalvoja käyttäen voidaan tehdä aiempaa tehokkaampia mikroakkuja.
Tohtorikoulutettava Mikko Nisula pitää terässubstraatille pinnoitettua näytettä kädessään. Taustalla ALD-reaktori. Kuva: Mikko Raskinen/Aalto-yliopisto
Tohtorikoulutettava Mikko Nisula pitää terässubstraatille pinnoitettua näytettä kädessään. Taustalla ALD-reaktori. Kuva: Mikko Raskinen/Aalto-yliopisto

Entistä pienemmät laitteet tarvitsevat entistä pienempiä akkuja. Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet sähkökemiallisesti aktiivisia orgaanisia, ohuita litiumelektrodikalvoja, joita käyttäen voidaan tehdä aiempaa tehokkaampia mikroakkuja. Tämä onnistui, kun tutkijat valmistivat litiumtereftalaattia, litiumioniakulle äskettäin kehitettyä anodimateriaalia, käyttäen yhdistettyä atomi-/molekyylikerroskasvatustekniikkaa (ALD/MLD).

Mikroakkujen valmistuksessa haaste on saada ne varastoimaan suuria määriä energiaa pieneen tilaan. Yksi keino parantaa energiatiheyttä on valmistaa akut kolmiulotteiseen 3D-mikrorakenteeseen perustuen. Se voi lisätä tehollisen pinta-alan akun sisällä jopa monikymmenkertaiseksi. Materiaalien valmistus tarkoitusta varten on kuitenkin osoittautunut erittäin hankalaksi.

– ALD on loistava menetelmä valmistaa 3D-mikrorakenteeseen sopivia akkumateriaaleja. Menetelmämme osoittaa, että ALD-tekniikalla voidaan tuottaa orgaanisia elektrodimateriaaleja, mikä lisää mahdollisuuksia valmistaa tehokkaita mikroakkuja, kertoo tohtorikoulutettava Mikko Nisula Aalto-yliopistosta.

Tutkijoiden kehittämä litiumtereftalaatin kasvatusprosessi noudattaa hyvin ALD-tyyppisen kasvun perusperiaatteita, mukaan lukien itsekyllästyvät pintareaktiot, jotka ovat välttämättömyys pyrittäessä valmistamaan kolmiulotteisella arkkitehtuurilla varustettuja mikrolitiumlaitteita. Kerrostetut kalvot ovat kiteisiä koko 200−280 °C:n kerrostamislämpötila-alueella, mikä on erittäin toivottava ominaisuus elektrodimateriaalille, mutta melko epätavallinen orgaanisia ja epäorgaanisia materiaaleja sisältäville ohuille hybridikalvoille. Litiumtereftalaattikalvojen varausominaisuudet ovat erinomaiset, eikä johtavia lisäaineita tarvita. Elektrodin suorituskykyä voidaan tehostaa entisestään kasvattamalla litiumtereftalaatin päälle ohut suojakerros LiPON-elektrolyyttimateriaalia. Sen avulla litiumtereftalaation stabiilisuutta voidaan parantaa ja näin materiaalin kapasiteetista säilytetään 200 lataus-/purkukerran jälkeen yhä yli 97 prosenttia.

Menetelmää koskeva tutkimus on julkaistu uusimmassa Nano Letters -numerossa.

Mikko Nisula and Maarit Karppinen: Atomic/Molecular Layer Deposition of Lithium Terephthalate Thin Films as High Rate Capability Li-Ion Battery Anodes. Nano Lett., 2016, 16 (2), pp 1276–1281

Linkki artikkeliin: http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/acs.nanolett.5b04604?journalCode=nalefd

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Aalto-yliopisto
Kemian tekniikan korkeakoulu


Tohtorikoulutettava Mikko Nisula, mikko.nisula@aalto.fi
Professori Maarit Karppinen, maarit.karppinen@aalto.fi, p. 050 384 1726

Kuvat

Tohtorikoulutettava Mikko Nisula pitää terässubstraatille pinnoitettua näytettä kädessään. Taustalla ALD-reaktori. Kuva: Mikko Raskinen/Aalto-yliopisto
Tohtorikoulutettava Mikko Nisula pitää terässubstraatille pinnoitettua näytettä kädessään. Taustalla ALD-reaktori. Kuva: Mikko Raskinen/Aalto-yliopisto
Lataa
Tutkijat testasivat akkumateriaalia nappikennoilla. Kuva: 
Mikko Raskinen/Aalto-yliopisto
Tutkijat testasivat akkumateriaalia nappikennoilla. Kuva: Mikko Raskinen/Aalto-yliopisto
Lataa
Näyte saa terässubstraatin näyttämään siniseltä.
Näyte saa terässubstraatin näyttämään siniseltä.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

aalto.fi

facebook.com/aaltouniversity

bsky.app/profile/aalto.fi

youtube.com/aaltouniversity

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston akateemiset tulokset ja kansainvälinen arvostus pysyivät vahvoina vuonna 20244.4.2025 14:10:00 EEST | Tiedote

Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 3.4.2025 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2024. Aalto-yliopisto sijoittui vuonna 2024 erinomaisesti kansainvälisissä yliopistovertailuissa. Kansainvälinen QS World University Rankings sijoitti Aalto-yliopiston Suomen ykköseksi ja sijalle 113 maailmanlaajuisesti. Taide ja muotoilu sijoittui hienosti maailmassa kahdeksannelle sijalle. Times Higher Education arvioi Aalto-yliopiston maailman 21. parhaaksi nuoreksi (alle 50-vuotiaaksi) yliopistoksi. Aalto-yliopisto sai Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) excellence-laatuleiman osoituksena poikkeuksellisen laadukkaasta kehittämistyöstä. Keväällä 2024 myös saatettiin päätökseen yliopiston strategian arviointi ja päivitys. Tutkimustoiminta pysyi korkealla tasolla. Kansainvälisten vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä nousi 2 384:ään (2 210 edellisvuonna). Eniten viittauksia saavia ja korkean vaikuttavuuden top 10 % -julkaisuja näistä oli 1 

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye