Veronmaksajien Lehtisen eväät ensi vaalikaudelle: menojäädytys ja vakaa veroaste
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen katsoo, että veroelvytykseen perustunut talouspolitiikka on onnistunut hyvin taantuman selättämisessä. Viennin romahtaminen vuonna 2009 ei käynnistänyt pelättyä kotimarkkinoiden syöksykierrettä. Kuluttajien luottamus ja usko tulevaisuuteen palasi varsin nopeasti rajun pudotuksen jälkeen.
- Oikein ajoitettujen veronkevennysten siivittämällä vahvalla ostovoimalla on ollut ratkaiseva merkitys taantuman ripeässä kääntämisessä orastavaksi kasvuksi.
- Kansalaiset ovat kiitettävällä tavalla laittaneet saamansa lisäeurot kulutukseen eikä säästöön. Hyvä on siis laitettu kiertämään ja huoli säästämisasteen liiallisesta nousemisesta on osoittautunut turhaksi.
Julkisen talouden sopeuttaminen taantuman jälkeiseen aikaan on syytä aloittaa tulevalla vaalikaudella eli vuosina 2012 - 2015. Vuonna 2011 talouspolitiikkaa ei tule kiristää, jotta orastavaa talouskasvua ei vaaranneta heti alkuunsa.
- Suomen julkinen talous on Euroopan eliittiä, joten mihinkään paniikkiratkaisuihin ei meillä pidä sortua. Hätäisillä leikkauksilla ampuisimme nyt vain omaan jalkaamme.
Vuosina 2012 - 2015 julkiseen talouteen tarvitaan kuitenkin laaja tasapainotusohjelma, jossa tärkeällä sijalla ovat muun muassa kunnallisten palvelurakenteiden uudistaminen ja tuottavuuden parantaminen sekä toimet työurien pidentämiseksi. Verotuksen rakenteellista uudistamista selvitetään parhaillaan valtiovarainministeriön asettamassa verotyöryhmässä, jonka jäsen Lehtinen on.
- Julkisen talouden tasapainottamisen tärkein edellytys on vahva ja terve talouskasvu, jota edistetään näillä mittavilla rakenneuudistuksilla.
- Kasvun pohja on yhä hauras. Jotta yksityiseen kulutukseen ja investointeihin perustuva elpyminen saa riittävästi elintilaa, on verotuksen kokonaistaso pidettävä ensi vaalikaudella tehokkaasti kurissa.
- Julkisen talouden saattaminen kestävälle uralle onkin varmistettava menoja sopeuttamalla, ei verotusta yleisesti kiristämällä, korostaa Lehtinen.
Lehtinen ehdottaa kahta ankkuriperiaatetta ensi vaalikauden finanssipolitiikalle. Ensinnäkin valtion menojen kokonaismäärä tulisi jäädyttää vuosina 2012 - 2015 reaalisesti vuoden 2011 tasolle. Toiseksi julkisen talouden tasapainotus tulisi toteuttaa niin, ettei verotuksen osuus kansantaloudessa pääse nousemaan. Tämä tarkoittaa kokonaisveroasteen pitämistä viime vuosina vakiintuneella 43 - 44 prosentin tasolla.
- Valtion menojen reaalinen jäädyttäminen on sitä helpompaa, mitä paremmin onnistutaan itse päätavoitteessa eli talouskasvun edistämisessä, huomauttaa Lehtinen.
- Valtion menojen reaalinen jäädyttäminen toimii yhtenä takeena riittävän kireästä finanssipolitiikasta myös talouden kohentuessa. Luottamuksen vahvistamiseksi on tärkeää, että eduskuntavaaleihin valmistautuvat puolueet ottavat kantaa valtion menojen kokonaismitoitukseen jo hyvissä ajoin ennen vaaleja.
Hallituksen on torjuttava palkansaajien veroja vuonna 2011 uhkaava kiristyminen
Palkansaajien verotus uhkaa kiristyä selvästi vuonna 2011. Verotusta kiristävät sosiaalivakuutusmaksujen korotukset sekä odotettavissa olevat kunnallisveroprosenttien korotukset. Lisäksi yleinen ansiokehitys kiristää automaattisesti veroja, ellei tätä vaikutusta kompensoida tuloveroperusteita muuttamalla.
- Palkansaajien ostovoiman leikkaaminen kiristyvillä veroilla olisi nyt erityisen vahingollista, joten tällainen kehitys on määrätietoisesti torjuttava.
- Hallituksen on elokuun budjettiriihessä tehtävä tarvittavat päätökset uhkaavien kiristysten purkamiseksi, vaatii Lehtinen.
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, 09 6188 7300; 0400 414 652
esitykset osoitteessa www.veronmaksajat.fi
Tietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Lehtinen kehysriihestä: Onnistunut veropaketti vauhdittaa kasvua ja korjaa verotuksen pahimpia vinoumia23.4.2025 23:11:25 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen kehysriihen veroratkaisuja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. - Ansiotulojen verotuksen ja yhteisöveron muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia, Lehtinen toteaa. Tärkein muutos on ansiotulojen tuntuva yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja. Suomessa toteutetaan siis viimein marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vuonna 2020 poistamalla tuloveroasteikosta ylimmän asteikkoluokan. - Kehysriihessä linjattujen muutosten jälkeen ylimmät marginaaliverot alenevat Suomessa viimeinkin suurin piirtein Ruotsin tasolle. Lehtinen muistuttaa, että näiden alennusten jälkeenkin hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen yli puolet veroihin. Ylimmät marginaaliverot alenevat hallituksen paketissa tämän vuoden jopa noin 59 prosentista noin 52 prosenttiin. Ans
Veronmaksajien vaalikysely: Ehdokkaat tyrmäävät maakuntaveron4.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Selvä enemmistö eli 59 prosenttia kevään alue- ja kuntavaalien ehdokkaista suhtautuu erittäin tai jokseenkin kielteisesti maakuntaveroon. Myönteisesti suhtautuvia on vain 20 prosenttia. Jopa 80 prosenttia vastaajista uskoo, että uuden maakuntatason verottajan lisääminen kuntien ja valtion rinnalle kiristäisi ajan myötä verotusta kokonaisuutena. Tiedot selviävät Veronmaksajain Keskusliiton teettämästä kyselystä*, johon vastasi yli tuhat ehdokasta läpi puoluekentän. Maakuntaveron vastustus oli jyrkintä kokoomuksessa ja perussuomalaisissa. Myös sdp:n ja keskustan ehdokkaissa oli enemmän veron vastustajia kuin kannattajia. Myönteisesti veroon suhtauduttiin vain vasemmistoliiton ja vihreiden vastauksissa. - Kyselyn perusteella uusi oma vero ei ole tulevien päättäjien mielestä toimiva tapa rahoittaa hyvinvointialueita. Samaan lopputulemaanhan päätyi myös parlamentaarinen maakuntaverokomitea neljä vuotta sitten, huomauttaa Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Kysely kartoitti ehdokk
Veronmaksajien Lehtinen kasvutyöryhmästä: Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla kiristäisi laajasti verotusta, listaamattomien yhtiöiden osinkoveroa ei saa kiristää28.2.2025 14:48:16 EET | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää kasvutyöryhmän esitystä perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla raakileena, joka synnyttää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. - Työryhmä on tarkastellut asiaa lähinnä yritysvarallisuuksien kertymisen ja sukupolvenvaihdosten kannalta. Tämä on tärkeä mutta aivan liian kapea näkökulma perintöverotukseen. - Tällaista kaikkia suomalaisia koskevaa verouudistusta pitää tarkastella huomattavasti laajemmin, sanoo Lehtinen. Oma lukunsa on työryhmän esitys kiristää samassa yhteydessä rajusti listaamattomien yhtiöiden osinkoina jakaman voiton verotusta. Tätä Lehtinen ei pidä järkevänä eikä hyväksyttävänä. Osinkoverotusta kiristämällä heikennettäisiin selvästi yrittäjyyden taloudellisia kannustimia, mikä olisi aivan väärä suunta. - Listaamattoman yhtiön osinkona jakaman voiton verotusta ei saa kiristää osana perintöverotuksen muutoksia, eikä muutenkaan. Perintöveron korvaaminen luovutusvoiton verotuksella uhk
Veronmaksajat: Yhteisöveron alennus 18 prosenttiin on kannatettava kasvutoimi - listaamattoman yhtiön osinkoverotusta ei saa kiristää18.2.2025 13:39:58 EET | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kannattaa yhteisöveron alentamista 18 prosenttiin osana hallituksen tulevan kasvuriihen veroratkaisuja. Yhteisöveron alentaminen olisi erinomainen kasvutoimi, joka parantaisi Suomen asemaa tiivistyvässä kansainvälisessä verokilpailussa. - Tämä olisi vahva ja konkreettinen signaali kaikille, että Suomi on myös tulevaisuudessa yritysmyönteinen ja turvallinen toimintaympäristö, Lehtinen katsoo. Staattiset verotuottolaskelmat eivät yhteisöveroa alennettaessa ole perusteltuja, sillä veropohja vahvistuu alennuksen dynaamisten vaikutusten kautta. Yhteisöverokantaa alennettiin edellisen kerran tuntuvasti vuonna 2014. Yhteisöveron tuotto pysyi selkeästä alennuksesta huolimatta aluksi lähes aiemmalla tasolla, ja on sittemmin kasvanut vahvasti. - Yhteisöveron maltillinen alennus ei tälläkään kertaa uhkaa yhteiskunnan verotuottoja, vaan päinvastoin turvaa niitä. Yhteisöveron alennus kannustaisi myös paikallisesti toimivia listaamattomia yr
Veronmaksajien kuntaverovertailu: Keskituloisten puolisoiden verorasitus vaihtelee kunnittain tuhansia euroja13.2.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Maakuntakeskusten vertailussa keskituloiset puolisot maksavat vuonna 2025 eniten veroja Mikkelissä. Eroa on lähes 3 700 euroa keveimmin verottavaan Helsinkiin verrattuna. Helsingin lisäksi kevyesti verottavia maakuntakeskuksia ovat Turku ja Tampere. Kokkola ja Kouvola ovat puolestaan verottajina ankarimmat keskukset Mikkelin jälkeen. Maakuntakeskusten verovertailussa huomioidaan tuloverojen lisäksi myös kiinteistöverot. – Kasvukolmio erottuu muista. Pienempien maakuntakeskusten ero on Helsingin ohella myös Turkuun ja Tampereeseen monin paikoin toista tuhatta euroa, selvityksen laatinut ekonomisti Janne Kalluinen toteaa. Muun muassa nämä tiedot selviävät Veronmaksajain Keskusliiton vuoden 2025 kuntave-rovertailusta. Vuonna 2025 Manner-Suomen kirein verotus on Halsualla ja kevein Kauniaisissa, kun tarkastellaan keskituloisten palkansaajapuolisoiden maksamia tuloveroja. Halsualla he maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja noin 31 300 euroa*. Ero Kauniaisiin on reilut 5 800 e
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme