Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien Lehtisen eväät ensi vaalikaudelle: menojäädytys ja vakaa veroaste

31.5.2010 10:57:00 EEST | Veronmaksajain Keskusliitto | Tiedote

Jaa

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen katsoo, että veroelvytykseen perustunut talouspolitiikka on onnistunut hyvin taantuman selättämisessä. Viennin romahtaminen vuonna 2009 ei käynnistänyt pelättyä kotimarkkinoiden syöksykierrettä. Kuluttajien luottamus ja usko tulevaisuuteen palasi varsin nopeasti rajun pudotuksen jälkeen.

- Oikein ajoitettujen veronkevennysten siivittämällä vahvalla ostovoimalla on ollut ratkaiseva merkitys taantuman ripeässä kääntämisessä orastavaksi kasvuksi.

- Kansalaiset ovat kiitettävällä tavalla laittaneet saamansa lisäeurot kulutukseen eikä säästöön. Hyvä on siis laitettu kiertämään ja huoli säästämisasteen liiallisesta nousemisesta on osoittautunut turhaksi.

Julkisen talouden sopeuttaminen taantuman jälkeiseen aikaan on syytä aloittaa tulevalla vaalikaudella eli vuosina 2012 - 2015. Vuonna 2011 talouspolitiikkaa ei tule kiristää, jotta orastavaa talouskasvua ei vaaranneta heti alkuunsa.

- Suomen julkinen talous on Euroopan eliittiä, joten mihinkään paniikkiratkaisuihin ei meillä pidä sortua. Hätäisillä leikkauksilla ampuisimme nyt vain omaan jalkaamme.

Vuosina 2012 - 2015 julkiseen talouteen tarvitaan kuitenkin laaja tasapainotusohjelma, jossa tärkeällä sijalla ovat muun muassa kunnallisten palvelurakenteiden uudistaminen ja tuottavuuden parantaminen sekä toimet työurien pidentämiseksi. Verotuksen rakenteellista uudistamista selvitetään parhaillaan valtiovarainministeriön asettamassa verotyöryhmässä, jonka jäsen Lehtinen on.

- Julkisen talouden tasapainottamisen tärkein edellytys on vahva ja terve talouskasvu, jota edistetään näillä mittavilla rakenneuudistuksilla.

- Kasvun pohja on yhä hauras. Jotta yksityiseen kulutukseen ja investointeihin perustuva elpyminen saa riittävästi elintilaa, on verotuksen kokonaistaso pidettävä ensi vaalikaudella tehokkaasti kurissa.

- Julkisen talouden saattaminen kestävälle uralle onkin varmistettava menoja sopeuttamalla, ei verotusta yleisesti kiristämällä, korostaa Lehtinen.

Lehtinen ehdottaa kahta ankkuriperiaatetta ensi vaalikauden finanssipolitiikalle. Ensinnäkin valtion menojen kokonaismäärä tulisi jäädyttää vuosina 2012 - 2015 reaalisesti vuoden 2011 tasolle. Toiseksi julkisen talouden tasapainotus tulisi toteuttaa niin, ettei verotuksen osuus kansantaloudessa pääse nousemaan. Tämä tarkoittaa kokonaisveroasteen pitämistä viime vuosina vakiintuneella 43 - 44 prosentin tasolla.

- Valtion menojen reaalinen jäädyttäminen on sitä helpompaa, mitä paremmin onnistutaan itse päätavoitteessa eli talouskasvun edistämisessä, huomauttaa Lehtinen.

- Valtion menojen reaalinen jäädyttäminen toimii yhtenä takeena riittävän kireästä finanssipolitiikasta myös talouden kohentuessa. Luottamuksen vahvistamiseksi on tärkeää, että eduskuntavaaleihin valmistautuvat puolueet ottavat kantaa valtion menojen kokonaismitoitukseen jo hyvissä ajoin ennen vaaleja.

Hallituksen on torjuttava palkansaajien veroja vuonna 2011 uhkaava kiristyminen

Palkansaajien verotus uhkaa kiristyä selvästi vuonna 2011. Verotusta kiristävät sosiaalivakuutusmaksujen korotukset sekä odotettavissa olevat kunnallisveroprosenttien korotukset. Lisäksi yleinen ansiokehitys kiristää automaattisesti veroja, ellei tätä vaikutusta kompensoida tuloveroperusteita muuttamalla.

- Palkansaajien ostovoiman leikkaaminen kiristyvillä veroilla olisi nyt erityisen vahingollista, joten tällainen kehitys on määrätietoisesti torjuttava.

- Hallituksen on elokuun budjettiriihessä tehtävä tarvittavat päätökset uhkaavien kiristysten purkamiseksi, vaatii Lehtinen.


Lisätiedot:
toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, 09 6188 7300; 0400 414 652
esitykset osoitteessa www.veronmaksajat.fi

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien kuntaverovertailu 2026: Ero keskituloisten pariskuntien maksamissa kunnittaisissa veroissa on jopa 5 800 euroa25.3.2026 01:00:00 EET | Tiedote

Keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tänä vuonna eniten tuloveroja Pomarkussa, noin 30 600 euroa. Ero samoista tuloista maksetuissa tuloveroissa maan keveimpään kuntaverottajaan Kauniaisiin on miltei 5 800 euroa. Kunnallisveroprosentti Pomarkussa on 10,9 ja Kauniaisissa 4,7, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusin kuntaverovertailu. Kuluvalle vuodelle tuloveroprosenttiaan nosti 38 kuntaa ja alensi viisi. Manner-Suomen keskimääräinen tuloilla painotettu kunnallisveroprosentti nousi 0,03 prosenttiyksikköä. Suurimpia veroprosenttiaan korottaneita kuntia olivat Lahti, Nurmijärvi ja Kerava. Veroprosenttiaan keventäneet kunnat olivat väkiluvultaan pieniä kuntia. - Tuloveroprosenttien kevennysten taustasyyt vaihtelevat: kuntatalouden sopeutus toisaalla on voinut tuoda pelivaraa, mutta myös uusia tuloja esimerkiksi kaivosmineraaliverosta ja voimalaitosten kiinteistöveroista. Tämä on vähentänyt tarvetta kerätä veroja ansiotuloista, selvityksen laatinut ekonomisti Janne Kalluinen sanoo. S

Veronmaksajien kansainvälinen palkkaverovertailu: Ylimmät marginaaliverot kevenevät – Suomi vihdoin Ruotsin alapuolelle10.12.2025 01:00:00 EET | Tiedote

Vuonna 2026 suomalaisen hyvätuloisen palkansaajan lisätulosta menevä marginaalivero alenee ja Suomen kilpailukyky korkeiden ansiotulojen verotuksessa kohenee suhteessa keskeisiin verrokkimaihin. Ruotsissa marginaalivero on 165 000 euron tulotasolla ensi vuonna 53,7 prosenttia ja Suomessa 52,3 prosenttia. Vielä vuonna 2025 marginaalivero on Suomessa tällä tulotasolla 58,2 prosenttia, mikä on toiseksi korkein 18 vertailumaan joukossa. Palkkaverotuksen progressiivisuus on Suomessa edelleen kansainvälisessä vertailussa jyrkkää, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusi Kansainvälinen palkkaverovertailu. - Suomen huippukireiden korkeimpien marginaaliverojen tuntuva alentaminen on perusteltua jo sen takia, ettei niiden ole millään varmuudella voinut sanoa edes lisänneen verotuottoja. On selvää, että ylikireät verot ovat ehkäisseet ansioiden kertymistä, millä voi olla myös laajemmin vaikutusta innovaatioihin ja aineettoman pääomaan, toteaa selvityksen tekijä, pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkol

Kuoppa täyttyy vihdoin – palkansaajan ostovoima palaamassa 2026 viimein vuoden 2020 tasolle11.9.2025 08:53:42 EEST | Tiedote

Vuonna 2026 reaalipalkkojen nousu ja palkkaverotuksen keveneminen nostavat keskituloisen palkansaajan ostovoiman vihdoin kuuden vuoden takaiselle tasolle. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna 2008. Vuoden 2023 jälkeen ostovoima on kasvanut vahvasti, kun kuluttajahintojen nousuvauhti on hidastunut, ansiotaso noussut ja palkkaverotus keventynyt. Kuluvana vuonna keskituloisen palkan ostovoima on kuitenkin yhä yli kaksi prosenttia matalampi kuin huippuvuonna 2020. Ostovoima kohenee vuonna 2026 kolmatta vuotta perätysten. Reaalipalkan kahden prosentin kasvu yhdistettynä palkkaverotuksen kevenemiseen merkitsee keskituloisen 4 058 e/kk ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoiman kasvua 2,2 prosentilla vuonna 2026. Tämän myötä ostovoima saavuttaa viimein edellisen huippuvuoden 2020 tason ja kuuden vuoden osto

Veronmaksajat budjettiriihestä: Onnistunut verolinja - ansiotulojen veroja kevennetään, ylimpiä marginaaliveroja alennetaan ja perintöverotusta korjataan2.9.2025 22:56:35 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen verolinjaa odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. Kevään kehysriihessä linjatut veromuutokset toteutetaan lähes sellaisenaan. -Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia. Tärkein muutos on ansiotulojen verojen yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja. Suomessa toteutetaan siis vihdoin marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vuonna 2020 poistamalla tuloveroasteikosta ylimmän asteikkoluokan. - On jo korkea aika kohtuullistaa erityisen ankaria ylimpiä marginaaliveroja myös Suomessa. Lehtinen muistuttaa, että näiden alennusten jälkeenkin hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen yli puolet veroihin. Esimerkiksi 8000 euroa kuukaudessa ansaitsevan hyväpalkkaisen lisätuloon kohdistuva marginaalivero alenee nykyises

Veronmaksajien selvitys: Hallituksen kulutusveropäätökset kiristävät verotusta 1,4 miljardia euroa vuodessa21.8.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen päättämät kulutusveromuutokset ovat kohdistuneet ennen kaikkea arvonlisäveroon. Niistä merkittävin on yleisen arvonlisäverokannan korotus 1,5 prosenttiyksiköllä, mikä kiristi verotusta noin miljardilla eurolla vuodessa. Myös alennetuissa arvonlisäverokannoissa sekä valmisteveroissa on päätetty huomattavista muutoksista suuntaan ja toiseen. Tähän asti vaalikaudella päätettyjen kulutusveromuutosten tuottovaikutusten summa kiristää verotusta vuositasolla noin 1,4 miljardia euroa. Luvut käyvät ilmi Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluisen laatimasta uudesta selvityksestä Kulutusverotus meillä ja muualla 2025. Vuonna 2024 Suomessa kerättiin kulutusveroja 36,5 miljardia euroa, joka vastasi vajaata kolmannesta kaikista kerätyistä veroista ja veronluonteisista maksuista. Kulutusverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli Suomessa OECD-maiden kuudenneksi korkein toissa vuonna. Kulutusverotuksen rakenne Suomessa on vähitellen muuttunut aiempaa enemmän arvonl

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye