Teologia.fi pureutuu pyhään maahan ja maan pyhyyteen
− Monesti pyhäksi miellettyjen paikkojen ja asioiden ajatellaan olevan erityisessä yhteydessä jumaluuteen tai yliluonnolliseen todellisuuteen: pyhä metsä toimii jumaluuksien asuinsijana, pyhimykset olivat jumalan erityistehtävään valitsemia ihmisiä ja rituaaleissa rakennetaan ja ylläpidetään yhteyttä jumalalliseen todellisuuteen, teemanumeron vastaava toimittaja, Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Heikki Pesonen toteaa.
Luonnon määrittäminen pyhäksi on nykyisin myös yksi tapa perustella ympäristönsuojelua, ja esimerkiksi hindulaisuudessa on vallalla käsitys, jossa koko Intian niemimaa ajatellaan eläväksi jumalattareksi.
− Pyhiinvaelluskohteiden verkostoa eivät kuitenkaan rakenna vain uskonnolliset mytologiat, vaan ennen muuta pyhiinvaeltajat moninaisilla uskonnollisilla käytänteillään, teemanumerossa kirjoitetaan.
Lisäksi pyhään liittyy jatkuvia uskonnollisesti ja poliittisesti kerrostuneita uudelleentulkintoja ja -määrittelyjä, joissa mennyt ja nykyhetki risteävät – etenkin Palestiinan ja Israelin alueilla: Käsitykset pyhästä maasta, luvatusta maasta ja menetetystä maasta ovat muotoutuneet ja muotoutuvat historian ja alueen geopoliittisten realiteettien kautta.
Pyhä maa -teemanumeron artikkelit ja kirjoittajat ovat:
- Pääkirjoitus: Pyhä maa: Heikki Pesonen
- Mikä tekee maa-alueesta pyhän? Veikko Anttonen
- Pyhä maa ja pyhät paikat: Panu Pihkala
- Intian maantiede elettynä pyhän maantieteenä: Johanna Jylhä
- Pyhän maan pyhyys ja pyhiinvaellus varhaiskristillisessä ajattelussa: Anni Maria Laato
- Pyhiinvaellukset keskiajalla: Jyrki Knuutila
- Pyhän kaupungin monikerroksinen topografia: Johan Bastubacka
- Pyhä maa Vanhassa testamentissa? Juha Pakkala
- Ju oåtkomligare, desto heligare: Risto Nurmela
- Det heliga landet som koncept inom religiös sionism: Mia Anderssén-Löf
Lue teemanumero osoitteessa: www.teologia.fi
Teologia.fi-palvelua ylläpitävät Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, Fakulteten för humaniora, psykologi och teologi vid Åbo Akademi sekä Itä-Suomen yliopiston teologian osasto. Vuosittain sivustolla julkaistaan suomalaista teologista tutkimusta ja teologisia puheenaiheita esittelevää materiaalia kolmen eri teeman kautta.
Lisätietoja:
Heikki Pesonen, uskontotieteen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta
puh. 02941 24332, s-posti: heikki.pesonen (at) helsinki.fi
Pekka Rautio, tiedottaja, Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta
puh. 02941 24050, s-posti: pekka.rautio (at) helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Rautio
tiedottaja, Public relations officer
Teologinen tiedekunta, Faculty of Theology PL 4 (Vuorikatu 3)
00014 Helsingin yliopisto, University of Helsinki
Puh. / Tel. 02941 24050, 050 415 5531
sähköposti / e-mail: pekka.rautio@helsinki.fi
www.teologia.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme