Paras-uudistus on vasta kehitysalusta

KUNTALIITTO TIEDOTTAA 13.8.2010
julkaistavissa heti
 
Paras-uudistus on vasta kehitysalusta

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet ja julkinen arviointi ovat olleet liian hätäisiä ja korkealentoisia, ilmenee uudistuksen tutkimusohjelman kokoomaraportista. Tutkijoiden mukaan Paras-hanke on luonut kuntapalvelujen tehostamiselle hyvän kehittämisalustan, jota nyt pitäisi osata käyttää.

Vuonna 2007 käynnistynyttä Paras-uudistusta on tarkasteltu laajalla ARTTU-tutkimusohjelmalla. Kymmenen eri tutkimuksen yhteenvetoraportti osoittaa odotusten ja tulosten ilmeisen ristiriidan.

- Samanaikaisesti vaaditaan lisää ja monipuolisempia palveluja sekä menojen hillitsemistä ja tuottavuuden parantamista. Paras-puitelain ensisijaiset keinot eivät itsessään tuo hyötyjä, vaan ne antavat vasta kehittämispotentiaalia, mahdollisuuksia hoitaa tehtävät tehokkaammin eli tuottaa samoilla resursseilla enemmän ja parempia palveluja, sanoo tutkimusohjelman tieteellinen johtaja, emeritusprofessori Pentti Meklin.

- Suurin osa kunnista on tekemässä kuntaliitoksista ja yhteistoiminta-alueista aiheutuvia lähinnä organisaatiorakenteiden muutoksia. Toiminnallisten uudistuksien toteuttaminen on siis pääosin edessäpäin. Vasta sitten on osoitettavissa, millaisia vaikutuksia koko Paras-uudistuksella on.

Johtamisen tehostaminen on yksi Paras-uudistuksen tarjoamista mahdollisuuksista. Kuntaliitokset eivät tutkijoiden mukaan välttämättä tuo suoraan merkittävää rahallista hyötyä, sillä esimerkiksi kuntien yleishallinnon ja sosiaali- ja terveystoimen hallintokulut olivat vuonna 2008 runsaat 200 euroa asukasta kohden.

- Hyvin toimiva johtamisjärjestelmä synnyttää monin verroin hyötyä kustannuksiinsa nähden. Hyöty ilmenee tuloksellisena toimintana, vaikuttavina palveluina ja määrätietoisena paikallisyhteisön kehittämisenä. Olennainen menestystekijä on myös hyvä henkilöstöjohtaminen.

- Suurempi kuntakoko mahdollistaa ammattimaisuuden lisäämisen esimerkiksi ostopalvelujen ja tietotekniikan käytössä. Kuntaliitokset tarjoavat johtamisjärjestelmissä suuremman kehittämisen potentiaalin kuin yhteistoiminta-alueet, Pentti Meklin sanoo.

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta jatketaan sekä rakenteellisilla että entistä painokkaammin palveluihin liittyvillä ratkaisuilla. Kuntaliiton käynnistämä Uusi Kunta 2017 –hanke etsii rakenne- ja toimintamalleja seuraaville valtuustokausille. Tutkijatkin näkevät, että kuntien erilaistuminen johtaa myös erilaisiin kuntamalleihin. Vahva kunnallinen itsehallinto on kuitenkin varmin pohja asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen menestyksen turvaamiseksi.

Lisätietoja:
emeritusprofessori Pentti Meklin, Tampereen yliopisto, 050 564 2595
kehitysjohtaja Kaija Majoinen, Kuntaliitto, 0500 811 239
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom (ARTTU-ohjelmasta), Kuntaliitto, 050 337 5634

Paras-arviointitutkimusohjelman kokoomaraportti on saatavilla samoin kuin muut ohjelman raportit Kuntaliiton verkkosivuilta osoitteesta www.kunnat.net/arttu .