Suomessa voimakas valtionohjaus ja kuntien itsehallinnon kunnioitus

Kuntaliitto tiedottaa
Julkaistavissa 29.9.2010

Suomessa voimakas valtionohjaus ja kuntien itsehallinnon kunnioitus

Suomi on paradoksaalinen yhdistelmä vahvaa valtionohjausta ja suurta kunnioitusta kuntien itsehallintoa kohtaan. Tämä käy ilmi selvityksestä, jossa on vertailtu Pohjoismaiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksia. Hyvinvointivaltiossa kunnat ovat sekä autonomisia valtioon nähden että integroituja kansalliseen järjestelmään. Pohjoismaissa suhteesta on uudistusten myötä tullut monimutkaisempi.

- Toisaalta itsehallinto vahvistuu sitä mukaa kun kunnat saavat uusia tehtäviä. Toisaalta taas valtio ohjaa kuntataloutta aiempaa tiukemmin. Kehitykseen vaikuttaa myös pyrkimys lisätä yksilön vapaavalintaisuutta ja eri julkisten palvelujen integrointia. 2010-luvun pohjoismainen kunta on yhä useammin pikemminkin julkisen palvelun järjestäjä kuin sen tuottaja, sanoo Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg .

Uudistusten tarkoituksena on sopeuttaa kunnat tulevaisuuden haasteisiin, mikä on talouskriisin vuoksi vaikeutunut. Muuhun Eurooppaan verrattuna Pohjoismaiden kunnat saattavat vaikuttaa hyvin samankaltaisilta, mutta lähemmin tarkastellessa erot tulevat selvästi esiin. Suomi poikkeaa pohjoismaisista naapureistaan muun muassa monivuotisen uudistusprosessinsa osalta.

- Meillä on Pohjoismaiden monimutkaisin uudistustilanne. Tanskassa toteutettiin suuri uudistus yhdellä kertaa. Ruotsissa ja Norjassa ei ole tehty rakenneuudistuksia. Suomessa on käynnissä prosessi, jossa suuria muutoksia viedään läpi kuntien lisäksi myös toimialoilla, kuvailee Sandberg.

Keskiössä yksilö

Viime vuosina kehitys on vienyt yksilöä yhä enemmän keskiöön. Kuntalaisen täytyy saada yksi ainoa osoite julkiselle sektorille. Teknisen kehityksen myötä paine siirtää kuntien palvelut verkkoon on kasvanut.

- Yksilökeskeisyys luo pohjan Ruotsin vahvalle vapaavalintaisuuspolitiikalle, Norjan yhteensovittamisuudistuksille ja Tanskan sähköisille yhden oven ratkaisuille. Samalla kun yksilön etua korostetaan, kuntien erityispiirteitä häivytetään, Sandberg toteaa.

Selvitys on osa Kuntaliiton Uusi Kunta 2017 -hanketta. Se esitellään tänään Kuntatalolla Helsingissä järjestettävässä seminaarissa Kunta- ja palvelurakenneuudistukset Pohjoismaissa – mitä voimme oppia toisiltamme?. Selvitys on julkaistu Finlands kommuntidningin (Fikt) liitteenä.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi, p. (02) 215 4562
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Suomen Kuntaliitto, p. (09) 771 2504
Koulutuspäällikkö Kaj Lindqvist, Suomen Kuntaliitto, p. (09) 771 2302