Kuntaliiton kyselytutkimus vuoden 2009 panostuksista julki: Kunnat panostivat noin 300 miljoonaa elinkeinopolitiikkaan

8.10.2010 10:49:38 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
– Laskemamme mukaan elinkeinopolitiikan kustannukset olivat noin 1 prosentti kuntien toimintakuluista, toteaa erityisasiantuntija Jarkko Huovinen. – Vuonna 2009 kuntien elinkeinopolitiikkaan käyttämä rahamäärä oli nimellisarvoltaan noin kaksinkertainen vuoden 2000 vastaavan tutkimuksen markkamääriin verrattuna, Huovinen jatkaa.

Kuntaliiton kyselytutkimus vuoden 2009 panostuksista julki:
Kunnat panostivat noin 300 miljoonaa elinkeinopolitiikkaan

Kuntien elinkeinopoliittiset panostukset vuonna 2009 olivat yhteensä 292 miljoonaa euroa, selviää Kuntaliiton tekemästä raportista.  Kuntien elinkeinopanostukset ovat 2000-luvun kuluessa nousseet samaa tahtia muiden menoerien kanssa. Luku sisältää elinkeinotoimen kulut peruskunnassa, kehittämisorganisaatioilta ostetut palvelut, elinkeinopoliittisten kehittämishankkeiden kuntarahoituksen sekä elinkeinopoliittisten investointien korkokustannuksen. Siihen ei kuitenkaan ole laskettu mukaan esimerkiksi ammatillista koulutusta.

Tilastokeskuksen mukaan kuntien toimintakulut olivat vuonna 2009 yhteensä noin 30 miljardia euroa. – Laskemamme mukaan elinkeinopolitiikan kustannukset olivat siis noin 1 prosentti kuntien toimintakuluista, toteaa erityisasiantuntija Jarkko Huovinen . – Vuonna 2009 kuntien elinkeinopolitiikkaan käyttämä rahamäärä oli nimellisarvoltaan noin kaksinkertainen vuoden 2000 vastaavan tutkimuksen markkamääriin verrattuna, Huovinen jatkaa.

– Elinkeinopoliittisiin kehittämishankkeisiin satsattiin noin 32 miljoonaa euroa, mikä on noin 11 prosenttia kuntien elinkeinopoliittisten toimien kokonaisrahoituksesta, Huovinen kertoo. Noin puolet kuntien kaikesta elinkeinopoliittisesta rahoituksesta käytettiin kehitysyhtiöiden ja muiden kehittämisorganisaatioiden kautta.

Elinkeinopoliittiset panostukset olivat asukasta kohden laskettuna pienissä kunnissa selvästi korkeammat kuin muissa kunnissa. Peruskunnissa tehtiin elinkeinopolitiikkaan liittyvissä tehtävissä vuonna 2009 kaikkiaan lähes 1 100 henkilötyövuotta, mutta kun otetaan huomioon, peruskuntien ulkopuolella tehtävä elinkeinopoliittinen työ, on luku selvästi suurempi.

Vastanneista kunnista takauksia myönsi vain 45 prosenttia, ja lähes kaikki takaukset myönnettiin kunnan omille yhtiöille. Moni kunta kommentoi, ettei takausten myöntäminen kuulu kunnan elinkeinopolitiikan keinovalikoimaan. Myös lainoja myönsi vain 38 prosenttia vastanneista kunnista, ja nekin pääasiassa kunnan omille yhtiöille.

Kuntaliiton kyselytutkimuksella pyrittiin saamaan kokonaiskuva kuntien elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan käytettyjen resurssien määrästä ja kohdentumisesta. Työllisyyspolitiikan panostusten osalta tulokset valmistuvat lähiviikkoina. Valtakunnalliset luvut on laskettu otoksen perusteella.

Kyselyyn valitusta 43 kunnan otoksesta vastasivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Oulu, Rovaniemi, Seinäjoki, Savonlinna, Kirkkonummi, Hyvinkää, Järvenpää, Varkaus, Kuusamo, Naantali, Nilsiä, Karkkila, Mäntyharju, Ähtäri, Inari, Kalajoki, Sodankylä, Viitasaari Muonio, Juupajoki ja Rautjärvi.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Jarkko Huovinen, p. (09) 771 2550, 040 531 6655
johtaja Keijo Sahrman, p. (09) 771 2531, 050 667 23

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Simkunnighetsveckan lyfter fram utmaningarna med att ordna simundervisning – Kommunförbundet föreslår lösningar för att stärka simkunnigheten13.5.2026 11:02:08 EEST | Pressmeddelande

Enligt Kommunförbundet kan det ändå inte vara enbart skolans ansvar att stärka simkunnigheten, utan träning behövs också på fritiden tillsammans med familjer, simföreningar och andra aktörer. – Simkunnigheten utvecklas framför allt genom upprepning. Skolans simundervisning skapar en viktig grund, men färdigheten stärks också på fritiden: i simskolor, i simhallar, på stränder och under familjers gemensamma vattenaktiviteter. Kommunens uppgift är skapa möjligheter för detta i samarbete med olika aktörer, säger Elsa Mantere, specialsakkunnig i motions-, idrotts- och ungdomsfrågor vid Kommunförbundet.

Uimataitoviikko nostaa esiin uimaopetuksen järjestämisen haasteita – Kuntaliitto esittää ratkaisuja uimataidon vahvistamiseksi13.5.2026 11:02:08 EEST | Tiedote

Kuntaliitto kannustaa kuntia vahvistamaan yhteistyötä uimaseurojen, järjestöjen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa, jotta uimataidon harjoittelu olisi mahdollista myös koulupäivän ulkopuolella. Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi rantauimakoulut, pop up -uimakoulut, uimakorttilainaukset sekä luonnonvesissä toteutettava vesiturvallisuusopetus.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye