Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Lähes kolmannes kunnanjohtajista sosiaalisessa mediassa

Jaa
Lähes kolmannes kunnanjohtajista toimii työkseen sosiaalisessa mediassa. Muutos on ollut vauhdikas. Vuosi sitten sosiaalisessa mediassa toimi neljännes kunnanjohtajista ja viisi vuotta sitten joka kymmenes. Etenkin Twitteriä käyttää huomattavasti useampi kunnanjohtaja kuin viime vuonna. Tiedot selviävät Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselystä.

KUNTALIITTO TIEDOTTAA     
26.4.2016

Etenkin Twitter kiinnostaa kunnanjohtajia
Lähes kolmannes kunnanjohtajista sosiaalisessa mediassa

Lähes kolmannes kunnanjohtajista toimii työkseen sosiaalisessa mediassa. Muutos on ollut vauhdikas. Vuosi sitten sosiaalisessa mediassa toimi neljännes kunnanjohtajista ja viisi vuotta sitten joka kymmenes. Etenkin Twitteriä käyttää huomattavasti useampi kunnanjohtaja kuin viime vuonna. Tiedot selviävät Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselystä.

Kuntaliiton sosiaalisen median kyselyyn vastasi 156 kuntaa, eli vastausprosentti oli 50. Suurissa kaupungeissa kyselyyn vastattiin ahkerammin kuin pienissä kunnissa.

Facebook edelleen suosituin sosiaalisen median väline

Sosiaalisen median välineistä Facebook on edelleen suosituin, sitä käyttää 95 % kunnista. Yli puolet kunnista (56 %) käyttää Youtubea, ja miltei yhtä moni Twitteriä (48 %).

Sosiaalisen median välineitä käytetään etenkin suuremmissa kunnissa. Kaikki yli 50 000 asukkaan kyselyyn vastanneet kunnat käyttävät Facebookia, Twitteriä ja Youtubea. Kaikki yli 100 000 asukkaan kunnat käyttävät myös Instagramia, Linkediniä ja blogeja.

Joitain sosiaalisen median välineitä, kuten Linkediniä ja Slidesharea, käytetään etenkin suuremmissa kunnissa. Viime vuonna läpi lyönyttä Periscopea käytti 5 % vastanneista, painottuen vahvasti yli 50 000 asukkaan kuntiin.

- Tämä on oikeastaan looginen lopputulos. Jos asukkaita on muutama sata, tarve erilaisille sosiaalisen median väleille on tyystin erilainen kuin suuremmissa kaupungeissa, arvioi Kuntaliiton verkkoviestintäpäällikkö Tony Hagerlund.

Valtuuston kokouksista twiittaa edellisen vuoden malliin vajaa 15 % kunnista.

Liikuntatoimi aktiivinen sosiaalisessa mediassa

Nuoriso-, kulttuuri ja kirjastotoimi ovat edelleen kunnan toimialoista aktiivisimpia sosiaalisessa mediassa. Aktiivisimpien joukkoon on noussut myös liikuntatoimi. Viisi vuotta sitten vajaa neljännes kuntien liikuntatoimista toimi sosiaalisessa mediassa, nyt kaksi kolmesta on aktiivisia sosiaalisen median saralla.

Sosiaalisen median kanaviea avulla kunnat markkinoivat ahkerimmin tapahtumia ja tilaisuuksia, sekä jakavat muuta toimintaansa liittyvää tietoa.

- Sosiaalisen median käyttö on arkipäiväistynyt. Sosiaalisen median puolella kerrotaan samoista asioista ja tavoitellaan vastaavia asioita kuin muunkin kunnan toiminnan yhteydessä. Välineitä käytetään likimain kaikilla kuntien toimialoilla, ja hyvin monipuolisesti, toteaa Hagerlund.

Kaksi kolmesta laatinut sosiaalisen median toimintasuunnitelman

66 % kunnista on laatinut joko erillisen toimintasuunnitelman, tai sisällyttänyt sosiaalisen median kanavat muihin suunnitelmiinsa. Koulutusta henkilöstölle on tarjonnut 41 %, johdolle 23 % ja luottamushenkilöille 7 % kunnista.

Mobiililaitteet huomioitu aiempaa useammin verkkopalveluiden suunnittelussa

Responsiivisuus, eli eri päätelaitteiden vaatimusten huomioiminen verkkopalveluiden suunnittelussa, on yleistynyt. Yli puolet kunnista on huomioinut responsiivisuuden verkkopalveluidensa suunnitelussa, ja vajaa kolmannes on huomioinut asian osittain.

Uusien verkkopalveluprojektien määrä on kääntynyt laskuun. Tällä hetkellä niin julkisia verkkopalveluita, intranetteja, ekstranetteja kuin muita verkkopalveluita ollaan uusimassa edellisvuotta harvemmin. 

- Luultavasti monet ovat lähteneet uusimaan palveluitaan vuosi-pari sitten, tavoitteenaan palvella aiempaa paremmin kännykällä ja tableteilla sivuilla käyviä. Tämä ”aallonharja” on kenties jo ylitetty, sanoo Hagerlund.

Lisätietoja:
Tony Hagerlund, verkkoviestintäpäällikkö, 050 526 2158
Jenni von Frenckell, tiedottaja, 050 5645914

Lisätietoa Kunnat.netissä: http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2016/Sivut/lahes-kolmannes-kunnanjohtajista-sosiaalisessa-mediassa.aspx

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Finlands aktivaste kommun är Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Pressmeddelande

Finlands aktivaste kommun år 2025 är Sotkamo. Vinnarkommunen fick under Idrottsgalan ta emot den ansedda Uno-pokalen. Kommunerna arbetar målmedvetet för att göra det möjligt för alla att röra på sig oberoende av ålder. Att stödja motion och en aktiv livsstil hör till kommunernas centrala välfärdsuppgifter. Priset överräcktes av Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen tillsammans med bowlaren Essi Pakarinen. ”Kommunernas arbete för att främja motion och idrott gäller alla kommuninvånare. Hur man rör på sig beror på dagliga val och omgivningen, sådana saker som kommunerna kan påverka. Finlands aktivaste kommun visar på ett fint sätt hur naturen kan bidra till aktivitet och välmående” säger Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.

Suomen liikkuvin kunta on Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Tiedote

Suomen liikkuvin kunta 2025 on Sotkamo. Voittajakunta palkittiin arvostetulla Uno-pokaalilla Urheilugaalan lavalla. Palkinnon otti vastaan kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, joka kiitti erityisesti kuntalaisia, seuroja ja yhteisöjä. Sotkamossa luonto ja liikunta ovat koko kunnan toiminnan ytimessä: ne kulkevat mukana strategiasta arjen tekoihin. Kunnan eri sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä luontoliikunnan edistämiseksi. Paikallisessa opetussuunnitelmassa luonto mainitaan huikeat 555 kertaa. Luonto nähdään arjen liikuttajana, elinvoiman lähteenä ja hyvinvoinnin tukipilarina jokaiselle kuntalaiselle. Palkinnon ojensi Tampereen pormestari, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen yhdessä keilaaja Essi Pakarisen kanssa. “Kuntien työ liikkumisen edistämiseksi koskettaa jokaista kuntalaista. Liikkuminen syntyy arjen valinnoista ja ympäristöistä, ja juuri niihin kunnat voivat vaikuttaa. Suomen liikkuvin kunta näyttää hienosti, miten luontoa voidaan hyödyntää liikkumisen ja hyvin

Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande

Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.

Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote

Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye