STTK:n tutkimus: Suomalaisille tärkeintä korkea työllisyys, tuloverokiristyksille sanotaan ei

Suomalaiset eivät innostu verojen korotuksista. Eri veromuodoista ainoastaan pääomaverotuksen kiristäminen saa kansalaisilta tukea, sitä kannattaa 58 prosenttia. Vähiten innostaa tuloverojen korottaminen, sitä kannattaa vain 16 prosenttia väestöstä ja lähes yhtä moni keventäisi tuloverotusta.

Kolmannes väestöstä (32 %) liputtaa ympäristöverojen korottamisen puolesta. Vajaa kolmannes (30 %) korottaisi yritysveroja ja lähes yhtä moni (29 %) verottaisi varallisuutta.

Puolueittain keskustan kannattajat innostuvat vähiten mistään verokorotuksista. Kokoomuslaiset kannattavat eniten arvonlisäveron korotusta. SDP, Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset suosivat pääomien verottamista, Vihreät ympäristöverojen. Tuloverojen kiristäminen ei innosta missään tuloryhmässä.

Tiedot käyvät ilmi STTK:n teettämästä tutkimuksesta. TNS Gallup tutki suomalaisten suhtautumista yhteiskunnallisiin tavoitteisiin ja keinoihin turvata julkisen sektorin talous ja palvelut. Laajalla kysymyspatterilla selvitettiin eri keinojen tehokkuutta ja hyväksyttävyyttä kansalaisten mielissä. Tutkimusaineisto koottiin elo-syyskuun vaihteessa ja haastatteluja tehtiin yli tuhat. Tutkimuksen luottamusväli on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Korkea työllisyys hyvinvointivaltion perusta

- Tutkimuksen perusteella kansalaiset mieltävät työllisyyden edistämisen ja työttömyyden torjunnan tärkeimmiksi seuraavan vaalikauden tavoitteiksi. Myös kansalaisten mielipiteet verotuksesta tukevat työn tekemisen kannustavuutta, arvioi STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää .

Suomalaisilta kysyttiin, mikä heitä tulevaisuudessa huolettaa. Enemmistö (58 %) on huolissaan työttömyydestä. Perässä tulevat terveydenhuolto (45 %), rikollisuus (44 %) ja ilmastonmuutos sekä ympäristöongelmat (42 %). Vähiten huolta aiheuttavat sotilaalliset uhat, koulutusasiat ja alkoholiasiat.

Puolueittain Keskustassa eniten huolestuttavat työttömyys, rikollisuus ja alueelliset erot. Kokoomuksessa kolmen kärkeen kiilaavat työttömyys, rikollisuus ja energian hinta sekä saatavuus. SDP:ssä murehditaan työttömyyden ohella terveydenhuoltoa ja hintatasoa. Vihreitä painaa eniten ilmastonmuutos ja vasta sen jälkeen työttömyys.

Nuoret murehtivat eri asioita kuin muu väestö. Nuoria huolettaa ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat (57 %). Ikääntyneemmät pohtivat rikollisuutta ja terveydenhuoltoa.

Kun suomalaisilta kysyttiin tärkeimpiä yhteiskunnallisia tavoitteita, kärkeen nousee työttömyyden vähentäminen (76 %). Muut tavoitteet kuten valtiontalouden tasapainottaminen ja velan hillintä jäävät tuntuvasti tämän jälkeen.

STTK arvioi, että finanssikriisin aiheuttama lama, jatkuva rakennemuutos ja näistä aiheutunut työttömyys heijastuvat vastauksissa, vaikka lama on jo taittunut.

- Aktiivista työvoimapolitiikkaa tarvitaan erityisesti, jos rakenteellinen työttömyys uhkaa kasvaa, kuten nyt näyttää tapahtuvan. On myös huolehdittava osaamisen varmistamisesta: se on yksilön parasta muutosturvaa ja myös Suomen menestyksen kivijalka. On kiinnitettävä huomiota yhtä lailla koulutuksen laatuun, kohdentamiseen ja koulutusrakenteisiin, jotta osaaminen varmistetaan kaikissa elämänvaiheissa, Mäenpää korostaa.

Kuntien lukumäärä pohdituttaa

Vastaajille annettiin lista keinoista turvata julkinen talous ja tiedusteltiin arviota keinojen tehokkuudesta. Lisäksi heiltä kysyttiin, mitä keinoja he itse suosivat. Tehokkaimmaksi keinoksi turvata julkinen talous arvioidaan opiskeluun hakeutumisen nopeuttaminen ja opiskeluaikojen lyhentäminen (46 %). Toiseksi tehokkaimmaksi arvioidaan verojen korottaminen (43 %) ja kolmanneksi kuntien määrän vähentäminen nykyisestä (39 %).

Kun kysyttiin, mitä keinoa itse kannatat, järjestys muuttuu. Eniten hyväksyntää saa kuntien määrän vähentäminen (49 %), sitten opiskeluun hakeutumisen nopeuttaminen ja opintojen lyhentäminen (48 %). Verojen korottaminen ei innosta, sillä keinoa pitää hyvänä 38 prosenttia vastaajista.

- Keskustelu kuntien lukumäärästä saanee tästä tutkimuksesta lisävauhtia, vaikka lähtökohta pitäisi olla palvelujen kehittäminen. Kunnissa työtä tekevien näkökulmasta kuntien lukumääräkeskustelu on erityisen turhauttavaa. Kaikissa organisaatioissa tuloksen tekee henkilöstö. Kunnat tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa kilpailukykyistä työvoimaa, siksi henkilöstön osaamiseen ja jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomioita, STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää sanoo.

Koko tutkimus löytyy STTK:n verkkosivuilta osoitteesta www.sttk.fi/tutkimus . Tutkimus liittyy STTK:n Mahdollisuuksien Suomi -eduskuntavaalikampanjaan.

Lisätietoja:
STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää, puhelin 0400 423 968
STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen, puhelin 0400 798 958.