Kuntaverovertailu 2011: Helsingin seudulla isot veroerot
13.12.2010 08:56:36 EET | Veronmaksajain Keskusliitto | Tiedote
Helsinki korotti ensi vuodelle kunnallisveroprosenttiaan yhdellä prosenttiyksiköllä, mikä merkitsee keskituloiselle helsinkiläisperheelle 670 euron lisälaskua.
Helsingin seudulla Pornaisissa esimerkkiperhe maksaa kunnallisia veroja yhteensä 14 418 euroa. Pornaisten ohella kireitä verottajia ovat Mäntsälä ja Vihti. Kauniaisten jälkeen kevyimpiä verottajia Helsingin seudulla ovat puolestaan Espoo, Tuusula ja Helsinki.
Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreesta selvityksestä, jossa on vertailtu kunnallisia veroja Helsingin seudun 14 kunnassa, 20 eri maakuntakeskuksessa sekä maakunnittain Manner-Suomen kaikissa kunnissa. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola .
Kun verrataan toisiinsa maakuntakeskuksia, kirein verottaja on Kajaani, jossa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa kunnallisia veroja vuonna 2011 yhteensä 14 605 euroa. Tämä on 1 258 euroa enemmän kuin Helsingissä, jossa verotus on maakuntakeskusten joukossa keveintä. Kajaanin jälkeen kireimpiä verottajia ovat Kouvola, Rovaniemi ja Kokkola. Turussa verotus on lähes yhtä kevyttä kuin Helsingissä.
"Verotusta vertailtaessa on syytä pitää mielessä, että asumismenot ovat Helsingissä korkeat. Kun verotus Helsingissä kiristyy, pääkaupungissa on entistäkin kalliimpaa elää", Kirkko-Jaakkola toteaa.
Eniten kiinteistöveroa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa maakuntakeskuksista Helsingissä, 291 euroa vuonna 2011. Vähiten kiinteistöveroa esimerkkiperhe maksaa Porissa, 131 euroa. Helsingin seudulla esimerkkiperhe maksaa kiinteistöveroa Helsinkiäkin enemmän Kauniaisissa, 350 euroa vuonna 2011. Alhaisin kiinteistöveron määrä on Tuusulassa, 149 euroa.
Kaikista kunnista Kauniainen lievin tuloverottaja, Vihanti kirein
Kun vertaillaan tuloverotusta (kunnallis- ja kirkollisvero sekä valtionvero ja sosiaalivakuutusmaksut) kaikkien Manner-Suomen kuntien kesken, lievin verottaja on aikaisempien vuosien tapaan Kauniainen. Keskipalkkainen palkansaajaperhe maksaa siellä tuloveroja yhteensä 21 470 euroa vuonna 2011. Toisena on Naantali, jossa esimerkkiperhe maksaa tuloveroja 670 euroa enemmän kuin Kauniaisissa.
Vuonna 2011 tuloverotus on kireintä Vihannissa, jossa keskipalkkainen perhe maksaa tuloveroja 3 917 euroa enemmän kuin Kauniaisissa. Seuraavaksi kallein on Tohmajärvi. Vihannin ja Tohmajärven veroprosentti on 21,5, mikä on korkein Suomessa ensi vuonna käytössä oleva kunnallisveroprosentti.
Lisätiedot:
ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, Veronmaksajat, puh. 09 6188 7327 ja 050 536 4126
Kuntien verot 2011 -selvitys on osoitteessa
Katso myös: Kunnallisveron progressio ja merkitys ovat kasvaneet
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/medialle/l/lehdistotiedotteet/kunnallisveron-progressio-ja-merkitys-ovat-kasvaneet
Tietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajien kuntaverovertailu 2026: Ero keskituloisten pariskuntien maksamissa kunnittaisissa veroissa on jopa 5 800 euroa25.3.2026 01:00:00 EET | Tiedote
Keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tänä vuonna eniten tuloveroja Pomarkussa, noin 30 600 euroa. Ero samoista tuloista maksetuissa tuloveroissa maan keveimpään kuntaverottajaan Kauniaisiin on miltei 5 800 euroa. Kunnallisveroprosentti Pomarkussa on 10,9 ja Kauniaisissa 4,7, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusin kuntaverovertailu. Kuluvalle vuodelle tuloveroprosenttiaan nosti 38 kuntaa ja alensi viisi. Manner-Suomen keskimääräinen tuloilla painotettu kunnallisveroprosentti nousi 0,03 prosenttiyksikköä. Suurimpia veroprosenttiaan korottaneita kuntia olivat Lahti, Nurmijärvi ja Kerava. Veroprosenttiaan keventäneet kunnat olivat väkiluvultaan pieniä kuntia. - Tuloveroprosenttien kevennysten taustasyyt vaihtelevat: kuntatalouden sopeutus toisaalla on voinut tuoda pelivaraa, mutta myös uusia tuloja esimerkiksi kaivosmineraaliverosta ja voimalaitosten kiinteistöveroista. Tämä on vähentänyt tarvetta kerätä veroja ansiotuloista, selvityksen laatinut ekonomisti Janne Kalluinen sanoo. S
Veronmaksajien kansainvälinen palkkaverovertailu: Ylimmät marginaaliverot kevenevät – Suomi vihdoin Ruotsin alapuolelle10.12.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 suomalaisen hyvätuloisen palkansaajan lisätulosta menevä marginaalivero alenee ja Suomen kilpailukyky korkeiden ansiotulojen verotuksessa kohenee suhteessa keskeisiin verrokkimaihin. Ruotsissa marginaalivero on 165 000 euron tulotasolla ensi vuonna 53,7 prosenttia ja Suomessa 52,3 prosenttia. Vielä vuonna 2025 marginaalivero on Suomessa tällä tulotasolla 58,2 prosenttia, mikä on toiseksi korkein 18 vertailumaan joukossa. Palkkaverotuksen progressiivisuus on Suomessa edelleen kansainvälisessä vertailussa jyrkkää, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusi Kansainvälinen palkkaverovertailu. - Suomen huippukireiden korkeimpien marginaaliverojen tuntuva alentaminen on perusteltua jo sen takia, ettei niiden ole millään varmuudella voinut sanoa edes lisänneen verotuottoja. On selvää, että ylikireät verot ovat ehkäisseet ansioiden kertymistä, millä voi olla myös laajemmin vaikutusta innovaatioihin ja aineettoman pääomaan, toteaa selvityksen tekijä, pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkol
Kuoppa täyttyy vihdoin – palkansaajan ostovoima palaamassa 2026 viimein vuoden 2020 tasolle11.9.2025 08:53:42 EEST | Tiedote
Vuonna 2026 reaalipalkkojen nousu ja palkkaverotuksen keveneminen nostavat keskituloisen palkansaajan ostovoiman vihdoin kuuden vuoden takaiselle tasolle. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna 2008. Vuoden 2023 jälkeen ostovoima on kasvanut vahvasti, kun kuluttajahintojen nousuvauhti on hidastunut, ansiotaso noussut ja palkkaverotus keventynyt. Kuluvana vuonna keskituloisen palkan ostovoima on kuitenkin yhä yli kaksi prosenttia matalampi kuin huippuvuonna 2020. Ostovoima kohenee vuonna 2026 kolmatta vuotta perätysten. Reaalipalkan kahden prosentin kasvu yhdistettynä palkkaverotuksen kevenemiseen merkitsee keskituloisen 4 058 e/kk ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoiman kasvua 2,2 prosentilla vuonna 2026. Tämän myötä ostovoima saavuttaa viimein edellisen huippuvuoden 2020 tason ja kuuden vuoden osto
Veronmaksajat budjettiriihestä: Onnistunut verolinja - ansiotulojen veroja kevennetään, ylimpiä marginaaliveroja alennetaan ja perintöverotusta korjataan2.9.2025 22:56:35 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen verolinjaa odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. Kevään kehysriihessä linjatut veromuutokset toteutetaan lähes sellaisenaan. -Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia. Tärkein muutos on ansiotulojen verojen yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja. Suomessa toteutetaan siis vihdoin marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vuonna 2020 poistamalla tuloveroasteikosta ylimmän asteikkoluokan. - On jo korkea aika kohtuullistaa erityisen ankaria ylimpiä marginaaliveroja myös Suomessa. Lehtinen muistuttaa, että näiden alennusten jälkeenkin hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen yli puolet veroihin. Esimerkiksi 8000 euroa kuukaudessa ansaitsevan hyväpalkkaisen lisätuloon kohdistuva marginaalivero alenee nykyises
Veronmaksajien selvitys: Hallituksen kulutusveropäätökset kiristävät verotusta 1,4 miljardia euroa vuodessa21.8.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen päättämät kulutusveromuutokset ovat kohdistuneet ennen kaikkea arvonlisäveroon. Niistä merkittävin on yleisen arvonlisäverokannan korotus 1,5 prosenttiyksiköllä, mikä kiristi verotusta noin miljardilla eurolla vuodessa. Myös alennetuissa arvonlisäverokannoissa sekä valmisteveroissa on päätetty huomattavista muutoksista suuntaan ja toiseen. Tähän asti vaalikaudella päätettyjen kulutusveromuutosten tuottovaikutusten summa kiristää verotusta vuositasolla noin 1,4 miljardia euroa. Luvut käyvät ilmi Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluisen laatimasta uudesta selvityksestä Kulutusverotus meillä ja muualla 2025. Vuonna 2024 Suomessa kerättiin kulutusveroja 36,5 miljardia euroa, joka vastasi vajaata kolmannesta kaikista kerätyistä veroista ja veronluonteisista maksuista. Kulutusverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli Suomessa OECD-maiden kuudenneksi korkein toissa vuonna. Kulutusverotuksen rakenne Suomessa on vähitellen muuttunut aiempaa enemmän arvonl
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme