Kuntaverovertailu 2011: Helsingin seudulla isot veroerot
13.12.2010 08:56:36 EET | Veronmaksajain Keskusliitto | Tiedote
Helsinki korotti ensi vuodelle kunnallisveroprosenttiaan yhdellä prosenttiyksiköllä, mikä merkitsee keskituloiselle helsinkiläisperheelle 670 euron lisälaskua.
Helsingin seudulla Pornaisissa esimerkkiperhe maksaa kunnallisia veroja yhteensä 14 418 euroa. Pornaisten ohella kireitä verottajia ovat Mäntsälä ja Vihti. Kauniaisten jälkeen kevyimpiä verottajia Helsingin seudulla ovat puolestaan Espoo, Tuusula ja Helsinki.
Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreesta selvityksestä, jossa on vertailtu kunnallisia veroja Helsingin seudun 14 kunnassa, 20 eri maakuntakeskuksessa sekä maakunnittain Manner-Suomen kaikissa kunnissa. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola .
Kun verrataan toisiinsa maakuntakeskuksia, kirein verottaja on Kajaani, jossa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa kunnallisia veroja vuonna 2011 yhteensä 14 605 euroa. Tämä on 1 258 euroa enemmän kuin Helsingissä, jossa verotus on maakuntakeskusten joukossa keveintä. Kajaanin jälkeen kireimpiä verottajia ovat Kouvola, Rovaniemi ja Kokkola. Turussa verotus on lähes yhtä kevyttä kuin Helsingissä.
"Verotusta vertailtaessa on syytä pitää mielessä, että asumismenot ovat Helsingissä korkeat. Kun verotus Helsingissä kiristyy, pääkaupungissa on entistäkin kalliimpaa elää", Kirkko-Jaakkola toteaa.
Eniten kiinteistöveroa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa maakuntakeskuksista Helsingissä, 291 euroa vuonna 2011. Vähiten kiinteistöveroa esimerkkiperhe maksaa Porissa, 131 euroa. Helsingin seudulla esimerkkiperhe maksaa kiinteistöveroa Helsinkiäkin enemmän Kauniaisissa, 350 euroa vuonna 2011. Alhaisin kiinteistöveron määrä on Tuusulassa, 149 euroa.
Kaikista kunnista Kauniainen lievin tuloverottaja, Vihanti kirein
Kun vertaillaan tuloverotusta (kunnallis- ja kirkollisvero sekä valtionvero ja sosiaalivakuutusmaksut) kaikkien Manner-Suomen kuntien kesken, lievin verottaja on aikaisempien vuosien tapaan Kauniainen. Keskipalkkainen palkansaajaperhe maksaa siellä tuloveroja yhteensä 21 470 euroa vuonna 2011. Toisena on Naantali, jossa esimerkkiperhe maksaa tuloveroja 670 euroa enemmän kuin Kauniaisissa.
Vuonna 2011 tuloverotus on kireintä Vihannissa, jossa keskipalkkainen perhe maksaa tuloveroja 3 917 euroa enemmän kuin Kauniaisissa. Seuraavaksi kallein on Tohmajärvi. Vihannin ja Tohmajärven veroprosentti on 21,5, mikä on korkein Suomessa ensi vuonna käytössä oleva kunnallisveroprosentti.
Lisätiedot:
ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, Veronmaksajat, puh. 09 6188 7327 ja 050 536 4126
Kuntien verot 2011 -selvitys on osoitteessa
Katso myös: Kunnallisveron progressio ja merkitys ovat kasvaneet
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/medialle/l/lehdistotiedotteet/kunnallisveron-progressio-ja-merkitys-ovat-kasvaneet
Tietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
OTM, eMBA Jussi Junni on nimitetty Veronmaksajien uudeksi toimitusjohtajaksi27.4.2026 15:20:42 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton hallitus on 27.4.2026 nimittänyt oikeustieteen, teologian ja psykologian maisteri, eMBA Jussi Junnin liiton seuraavaksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.8.2026. Veronmaksajien nykyinen toimitusjohtaja, valtiotieteiden tohtori Teemu Lehtinen jää eläkkeelle 1.12.2026. Jussi Junni siirtyy tehtävään akavalaisen AKI-liitot ry:n toiminnanjohtajan paikalta. Hän on ollut tässä tehtävässä vuodesta 2014. Jussi Junni on toiminut Akava ry:n hallituksessa ja hallituksen varapuheenjohtajana. - Veronmaksajien uuden toimitusjohtajan valinta herätti suurta kiinnostusta. Meillä oli vaativa tehtävä valita liiton hallitukselle paras toimitusjohtajaehdokas erittäin laadukkaasta joukosta. Valintakriteereissä painottuivat hänen monipuolinen yhteiskunnallinen ja talouspoliittinen osaaminen, koulutustausta, vahvat verkostot sekä kokemus asiantuntijaorganisaation johtamisesta. Jussi Junnin kyky rakentaa vaikuttavalle ja asiantuntevalle liitolle vakaa tulevaisuus ja kehit
Veronmaksajien Lehtinen: Kotitalousvähennykseen tervetullut korjaus, palkkaveron kevennys ja yhteisöveron alennus tukevat talouskasvua22.4.2026 22:18:54 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen kehysriihen uusia veroratkaisuja melko vähäisinä. Tärkein nyt päätetty uusi muutos on kotitalousvähennyksen korottaminen, mikä toteutuu jo tänä vuonna. - Kotitalousvähennyksen raju leikkaus vuonna 2025 oli hallituksen tämän vaalikauden huonoin veropäätös. Nyt hallitus peruu osan aiemmasta kiristyksestä, mikä on positiivinen korjausliike, toteaa Lehtinen. Pieni positiivinen liikahdus on myös työmatkakulujen omavastuun alentaminen sadalla eurolla. Tulonhankinnasta aiheutuvien kustannusten vähentäminen ennen tulojen verottamista on tärkeä periaatteellinen lähtökohta tuloverotuksessa, jota hallitus on aiemmin horjuttanut muun muassa poistamalla työhuonevähennyksen palkansaajilta. - Hallitus ottaa nyt työmatkakulujen vähentämisessä askeleen oikeaan suuntaan, mutta toisaalta aiempia perusteettomia verosanktioita ei ole peruttu, Lehtinen pohtii. Hallitus oli tehnyt vaalikauden suuret veroratkaisut jo viime vuonna puo
Veronmaksajien kuntaverovertailu 2026: Ero keskituloisten pariskuntien maksamissa kunnittaisissa veroissa on jopa 5 800 euroa25.3.2026 01:00:00 EET | Tiedote
Keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tänä vuonna eniten tuloveroja Pomarkussa, noin 30 600 euroa. Ero samoista tuloista maksetuissa tuloveroissa maan keveimpään kuntaverottajaan Kauniaisiin on miltei 5 800 euroa. Kunnallisveroprosentti Pomarkussa on 10,9 ja Kauniaisissa 4,7, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusin kuntaverovertailu. Kuluvalle vuodelle tuloveroprosenttiaan nosti 38 kuntaa ja alensi viisi. Manner-Suomen keskimääräinen tuloilla painotettu kunnallisveroprosentti nousi 0,03 prosenttiyksikköä. Suurimpia veroprosenttiaan korottaneita kuntia olivat Lahti, Nurmijärvi ja Kerava. Veroprosenttiaan keventäneet kunnat olivat väkiluvultaan pieniä kuntia. - Tuloveroprosenttien kevennysten taustasyyt vaihtelevat: kuntatalouden sopeutus toisaalla on voinut tuoda pelivaraa, mutta myös uusia tuloja esimerkiksi kaivosmineraaliverosta ja voimalaitosten kiinteistöveroista. Tämä on vähentänyt tarvetta kerätä veroja ansiotuloista, selvityksen laatinut ekonomisti Janne Kalluinen sanoo. S
Veronmaksajien kansainvälinen palkkaverovertailu: Ylimmät marginaaliverot kevenevät – Suomi vihdoin Ruotsin alapuolelle10.12.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 suomalaisen hyvätuloisen palkansaajan lisätulosta menevä marginaalivero alenee ja Suomen kilpailukyky korkeiden ansiotulojen verotuksessa kohenee suhteessa keskeisiin verrokkimaihin. Ruotsissa marginaalivero on 165 000 euron tulotasolla ensi vuonna 53,7 prosenttia ja Suomessa 52,3 prosenttia. Vielä vuonna 2025 marginaalivero on Suomessa tällä tulotasolla 58,2 prosenttia, mikä on toiseksi korkein 18 vertailumaan joukossa. Palkkaverotuksen progressiivisuus on Suomessa edelleen kansainvälisessä vertailussa jyrkkää, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusi Kansainvälinen palkkaverovertailu. - Suomen huippukireiden korkeimpien marginaaliverojen tuntuva alentaminen on perusteltua jo sen takia, ettei niiden ole millään varmuudella voinut sanoa edes lisänneen verotuottoja. On selvää, että ylikireät verot ovat ehkäisseet ansioiden kertymistä, millä voi olla myös laajemmin vaikutusta innovaatioihin ja aineettoman pääomaan, toteaa selvityksen tekijä, pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkol
Kuoppa täyttyy vihdoin – palkansaajan ostovoima palaamassa 2026 viimein vuoden 2020 tasolle11.9.2025 08:53:42 EEST | Tiedote
Vuonna 2026 reaalipalkkojen nousu ja palkkaverotuksen keveneminen nostavat keskituloisen palkansaajan ostovoiman vihdoin kuuden vuoden takaiselle tasolle. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna 2008. Vuoden 2023 jälkeen ostovoima on kasvanut vahvasti, kun kuluttajahintojen nousuvauhti on hidastunut, ansiotaso noussut ja palkkaverotus keventynyt. Kuluvana vuonna keskituloisen palkan ostovoima on kuitenkin yhä yli kaksi prosenttia matalampi kuin huippuvuonna 2020. Ostovoima kohenee vuonna 2026 kolmatta vuotta perätysten. Reaalipalkan kahden prosentin kasvu yhdistettynä palkkaverotuksen kevenemiseen merkitsee keskituloisen 4 058 e/kk ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoiman kasvua 2,2 prosentilla vuonna 2026. Tämän myötä ostovoima saavuttaa viimein edellisen huippuvuoden 2020 tason ja kuuden vuoden osto
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme