"Kahden käden kuristusote" tukehduttaa syöpäkasvaimen entistä tehokkaammin
Angiogeneesiä eli uusien verisuonien muodostumista tapahtuu aikuisen elimistössä normaalisti haavojen parantuessa ja kuukautiskierron yhteydessä. Myös syöpäsoluilla on kyky käynnistää angiogeneesi; ilman uusia verisuonia ja niiden kautta saatua happea ja ravinteita syöpäpesäkkeet eivät kasvaisi muutamaa millimetriä suuremmiksi. Angiogeneesiä estäviä lääkkeitä käytetäänkin jo eräiden syöpäkasvainten hoidossa. Näiden angiogeneesin estäjien teho on kuitenkin usein liian heikko, ja joskus syöpä voi myös muuntua niille vastustuskykyiseksi.
Akatemiaprofessori Kari Alitalo Helsingin yliopistosta on yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa jo aiemmin osoittanut, että syöpäkasvaimen etäpesäkkeiden muodostumista imusolmukkeisiin voidaan ehkäistä vasta-aineilla, jotka estävät verisuonikasvutekijä VEGF-C:n sitoutumisen VEGFR-3-reseptoriin. Nämä vasta-aineet estivät myös verisuonten uusmuodostusta kokeellisissa kasvaimissa. Ongelmaksi on osoittautunut se, että vasta-aineet joutuvat kilpailemaan reseptoriin sitoutumisesta kasvaimissa olevien kasvutekijöiden kanssa; jos kasvutekijöiden määrä on suuri, vasta-aineet menestyvät huonosti. Vasta-aineiden on joskus myös vaikea päästä kasvaimeen, sillä kasvainten verisuonisto on hyvin epäsäännöllistä ja kudosnesteen paine kasvaimissa on korkea.
"Nyt julkaistussa tutkimuksessamme kuvattu uusi vasta-aine toimii uudella periaatteella. Se ei estä kasvutekijän sitoutumista reseptoriin, vaan reseptorin aktivaatiossa välttämättömän reseptorien pariutumisen. Siksi uusi vasta-aine toimii paremmin korkeissa kasvutekijäpitoisuuksissa", professori Alitalo kertoo. ""Uusien havaintojen mukaan yhdistelmä kasvutekijän sitoutumista ja pariutumista estäviä vasta-aineita myös näyttää tehokkaammalta kuin kumpikaan vasta-aine yksinään."
Nyt julkaistut uudet havainnot tekevät mahdolliseksi kehittää aikaisempaa tehokkaampia veri- ja imusuonten kasvun estämiseen perustuvia syöpähoitoja.
Lisätietoja:
Akatemiaprofessori Kari Alitalo, Helsingin yliopisto
Puh. 09 1912 5511
Sähköposti:
kari.alitalo@helsinki.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme