Ilmastonmuutos siirtää vesilintujen talvehtimisalueita

Näiden kolmen lajin keskitalven yksilömäärät ovat kasvaneet meillä ja naapurissamme yhteensä yli 130 000 yksilöllä viimeisen 30 vuoden aikana. Vastaavasti talvehtimisalueidensa eteläreunalla, Ranskassa, Irlannissa ja Sveitsissä lajien määrät ovat pudonneet yhteensä lähes 120 000 yksilöllä. Useissa maissa lajien talvehtijamäärät ovat tippuneet puoleen.
– Suomessa muutos on ollut voimakkainta telkällä ja tukkasotkalla, joiden talvehtijamäärät ovat monikymmenkertaistuneet, kertoo intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Ilmaston lämpeneminen selittää yhdeksän Euroopan maan vesilintumäärien muutoksia, sillä alkutalven lämpötila on noussut Etelä-Suomessa noin 3,8 astetta vuosien 1980–2010 aikana. Vuosittaiset muutokset vesilintujen runsauksissa ovat yhteydessä alkutalven lämpötilaan. Lämpiminä vuosina määrät kasvavat talvehtimisalueen pohjoisreunalla ja vähenevät eteläosissa. Kylminä vuosina tilanne on päinvastainen, pakkanen ja jää työntävät vesilintuja yhä etelämmäksi.
– Pohjois-Euroopassa vesilintumäärät ovat voimakkaasti yhteydessä alkutalven lämpötilaan, mutta Etelä-Suomen lämpötilan perusteella voidaan selittää jopa Ranskassa talvehtivien telkkien ja Hollannissa talvehtivien isokoskeloiden vuosittaista runsausvaihtelua, Lehikoinen täsmentää.
Vesilintujen talvialueen muuttuminen voi vaikuttaa niiden suojelutilanteeseen, koska linnut eivät välttämättä talvehdi enää niille varta vasten perustetuilla suojelualueilla. Levinneisyysmuutokset voivat myös lisätä lajien metsästysmahdollisuuksia pohjoisessa ja puolestaan heikentää niitä etelässä. Lajit reagoivat muuttuvaan ilmastoon eri tavoin, jonka takia myös lajien väliset vuorovaikutussuhteet saattavat muuttua.
– Jos esimerkiksi suosittu riistalaji harvinaistuu levinneisyyden eteläreunalla ilmastonmuutoksen myötä, niin siirtääkö se metsästyspainetta muihin lajeihin, Lehikoinen pohtii. Muutokset tarkoittavat myös sitä, että Suomella on yhä suurempi vastuu talvehtivien vesilintujen suojelusta, Lehikoinen jatkaa.
Tiedot perustuvat kansainvälisiin keskitalven vesilintulaskentoihin sekä suomalaisiin talvilintulaskentoihin ja tulokset on julkaistu Global Change Biology -sarjan verkkosivuilla.
Lisätietoja:
Aleksi Lehikoinen
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
09-19128851
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedottaja, LUOMUS
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme