Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Uusi jätelaki ei lisää kuntien valtaa

Jaa
Kuntaliitto torjuu arvelut siitä, että tuleva uusi jätelaki antaisi kuntien jäteyhtiöille nykyistä enemmän valtaa jätehuollossa. Eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen tavoitteena on parantaa asumisjätehuoltoa, jossa yksityisillä yrityksillä on merkittävä rooli.

Kuntaliitto torjuu arvelut siitä, että tuleva uusi jätelaki antaisi kuntien jäteyhtiöille nykyistä enemmän valtaa jätehuollossa. Eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen tavoitteena on parantaa asumisjätehuoltoa, jossa yksityisillä yrityksillä on merkittävä rooli.

– Yhdyskuntakuntajätehuolto on uudessa laissa ehdotettu säilytettäväksi pääosin ennallaan, mikä näkyy lakiehdotuksesta ja sen perusteluista. Lakiesitys ei kavenna yksityisten yritysten roolia, totesi Kuntaliiton ympäristölakimies Leena Eränkö jätelaitosten johdon päivillä Jämsässä 3. helmikuuta.

Uuden lain myötä pakkausjätteiden keräys siirtyisi kunnilta tuottajien vastuulle, mikä laskisi asukkaiden kustannuksia pakkausjätteiden osalta ja tehostaisi keräystä.

– Uusi laki ei toisi jätemaksuihin korotuksia. Jätehuollon vaatimustason nousu toki asettaa korotuspaineita, mutta tämä mahdollistaa myös lisätuloja ympäristöalan yrityksille, Eränkö painotti.

Erängön arvion mukaan uuden lain merkittävimmät muutokset koskevat pakkausjätteen keräämistä sekä kuntien jätehuoltoviranomaisten tiedonsaantioikeutta jätteenkuljetusten toimivuudesta. Käytännössä uudella lailla ei Erängön mukaan ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntajätehuoltoon.

– Jätelakiesityksen hyväksymättä jättämisestä seuraisi kuitenkin EU-oikeudellisia toimenpiteitä, sillä Suomi ei tällöin voisi täysin toimeenpanna EU:n jätedirektiiviä, Eränkö huomautti.

– Yhdyskuntajätehuollon järjestäminen markkinaehtoisempaan suuntaan ei tosiasiassa ole mahdollista, vaikka ehdotus valmisteltaisiin uudelleen. Lain uudelleen valmistelu veisi valtionhallinnolta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa myös kohtuuttomasti voimavaroja, Eränkö arvioi.

Kuntaliitto tukee hallituksen esitystä uudeksi jätelaiksi. Eränkö peräänkuulutti Jämsässä myönteisen ilmapiirin luomista, jotta kuntien jätelaitokset ja ympäristöyritykset voivat jatkaa hyvää yhteistyötä uusien innovaatioiden etsimiseksi.

Lisätietoja :
Ympäristölakimies Leena Eränkö, Kuntaliitto, 09 771 2554
Yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu, Kuntaliitto, 09 771 2559

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye