Aatelinen oli porvarille vihollinen 1800-luvun Suomessa

1800-luvulla edistysmielinen, kansanvallan ja kansakuntaisuuden ihanteisiin sitoutunut sivistyneistö nousi yhteiskunnan keskeiseksi voimatekijäksi. Itseään määritellessään se laati itselleen poliittisen vihollisen, jonka avulla selitettiin vallitsevat epäkohdat ja perusteltiin oma valtaannousu. Syntipukin rooli lankesi syrjäytyvää aristokraattista eliitin tyyppiä edustaneelle aatelille.

Millaisen kuvan aatelista 1800-luvun sivistyneistö jätti meille perinnöksi? Mitä tavoitteita se piti silmämääränään laatiessaan edeltäjästään ja kilpailijastaan aivan tietynlaista kuvaa? Mitä omia ominaisuuksiaan se viholliskuvan avulla kätki? Mitä aatelin kielteiseksi viritetty julkisuuskuva kertoo poliittisesta vihan retoriikasta yleensä? Ja miten vallankäytön kritiikki liittyy vallan ottamiseen?

Sopivan vihollisen löytäminen on poliittiseen valtataisteluun valmistautumisen olennainen osa. Sivistyneistön retoriikassa kuviteltu aatelismies esiintyi pahan vanhan vallan edustajana: modernisaation, kansallisen yhtenäisyyden, demokratian, tasa-arvon ja emansipaation vihollisena. Sen tunnuksiksi valikoituivat itsekkyys, ahneus, taantumus, muukalaisuus, vallantäyteys, riisto ja sorto. Muuttuvassa maailmassa identiteettiään uudelleen määrittelevät aateliset taas näkivät itsensä modernisaatioon ja kansalliseen projektiin sitoutuneena, isänmaallisia arvoja kunnioittavana ryhmänä.

1800-luvun eliittien vallanvaihdoksessa avainasemassa oli ajan tärkeä teknologinen uutuus, painettu sana. Se tarjosi nousevan ryhmän kellokkaille aivan uudentyyppisen mielipidevallan foorumin. Sivistyneistön aateluuskritiikki läpäisi aikakauden yleisjulkisuuden, esiintyen eri variantteina niin kaunokirjallisuudessa, historiakirjoissa, lehdistössä kuin valtiopäivilläkin.

Vuorisen työ ei edusta perinteistä aatehistoriaa vaikka hän onkin tehnyt sen Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan talous- ja sosiaalihistorian oppiaineeseen. Tutkimuksessaan Vuorinen on käyttänyt kaunokirjallisuutta historiantutkimuksen lähteenä tavalla, jota Suomessa ei ole aiemmin tehty.

Marja Vuorinen väittelee 5.2. aiheesta ”Kuviteltu aatelismies – Aateluus viholliskuvana ja itseymmärryksenä 1800-luvun Suomessa”. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen luentosalissa XII (Unioninkatu 34) klo 12.15

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Bibliotheca Historica. Kirjaa myy SKS ja Akateeminen kirjakauppa. Se on myös luettavissa sähköisesti osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-222-225-1

Väittelijän yhteystiedot:

Marja Vuorinen, puh, (09) 191 24972, s-posti marja.vuorinen@helsinki.fi