Täsmällinen diagnoosi helpottaa kakkostyypin myotonista dystrofiaa (DM2) sairastavan elämää
Myotoniset dystrofiat DM1 ja DM2 ovat yleisimpiä aikuisväestöllä esiintyviä perinnöllisiä lihassairauksia. Vähemmän tunnettua DM2-tautia (sairautta on kutsuttu myös nimellä proksimaalinen myotoninen myopatia, PROMM
) on
tavattu Suomessa jo yli 300 potilaalla, ja taudin esiintyvyyden on arvioitu olevan todellisuudessa vielä paljon korkeampi.
DM2-sairauden tavallisimpiin oireisiin kuuluvat vaihtelevasti muun muassa lihasten heikkous, kipu ja jäykkyys sekä myös harmaakaihi, sydämen johtumishäiriöt ja sisäerityksen häiriöt. Lihasheikkoutta esiintyy erityisesti kaulan, vatsan ja lonkan alueen lihaksissa. Suurimmaksi ongelmaksi potilaille muodostuvat usein lihaskivut, jotka voivat pahimmillaan johtaa työkyvyttömyyteen.
Myotoniset dystrofiat ovat autosomaalisia vallitsevasti periytyviä tauteja, jotka aiheutuvat lyhyiden toistuvien DNA-jaksojen monistumista. Toistojaksomutaation seurauksena syntynyt virheellinen lähetti-RNA kertyy soluihin ja häiritsee myös muiden geenien ilmentymistä, mikä selittää sairauden moninaiset oireet.
— DM2-tauti on tyypillisesti oireiltaan lievempi mutta toisaalta merkittävästi vaihtelevampi kuin DM1, mikä vaikeuttaa diagnoosin tekemistä kliinisten oireiden perusteella, kertoo aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt FM
Anna Naukkarinen.
Naukkarinen kehitti väitöstyössään uusia diagnostisia menetelmiä DM2-taudin toteamiseksi ja kuvasi sellaisia lihaskudoksen solu- ja molekyylitason muutoksia, jotka voivat liittyä taudin syntyyn ja kehitykseen.
— DM2-taudin diagnosoinnin tehostaminen olisi tärkeää, jotta useammat potilaat voisivat saada diagnoosin myötä mahdollisimman sopivaa hoitoa ja tarvittaessa myös sydänseurantaa rytmihäiriöiden varalta, Naukkarinen toteaa.
— Täsmällinen diagnoosi on myös lähes aina helpotus potilaille, jotka ovat voineet kärsiä vuosikausia erilaisista oireista. Ennen oikeaa diagnoosia osa DM2-potilaista on kohdannut leimaamista ja sosioekonomisia ongelmia, kun selittävää syytä erilaisille oireille ei ole löytynyt.
FM Anna Naukkarinen väittelee 8.4.2011 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Myotonic dystrophy type 2 (DM2) - Diagnostic methods and molecular pathology". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum, luentosali 3, Haartmaninkatu 8, Helsinki.
Väittelijän yhteystiedot:
Puh.
(09) 191 25076 tai 050 330 2451
Sähköposti: anna.vihola@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Koronarokotteet suojasivat erityisesti vaikealta koronataudilta11.12.2025 07:14:12 EET | Tiedote
Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.
Ilmakuvista voidaan tekoälyn avulla saada tarkkaa tietoa metsien monimuotoisuudesta10.12.2025 09:40:07 EET | Tiedote
Metsien monimuotoisuudelle tärkeät haapapuut ja pystyyn kuolleet kelot voidaan tunnistaa luotettavasti avoimesta ilmakuva-aineistosta Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämillä menetelmillä.
Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on sekä hyötyä että haittaa rasvamaksan hoidossa10.12.2025 08:21:01 EET | Tiedote
Mahdollisista hyödyistä huolimatta tutkija ei suosittele vähähiilihydraattista ketogeenistä ruokavaliota henkilöille, joilla on edennyt rasvamaksasairaus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme