Suomelle kaksi pronssimitalia biologian olympialaisissa

Sekä teoriatietoja että käytännön taitoja mittaavassa tiedekilpailussa oli mukana 65 maata nelihenkisin joukkuein. Islanti ja Norja ottivat ensimmäistä kertaa osaa kisoihin, joten mukana oli ensimmäistä kertaa kaikki Pohjoismaat. Tanska oli kolmella pronssimitalilla oli parhaiten menestynyt Pohjoismaa ja Antti Koivula oli toiseksi parhaiten sijoittunut pohjoismaalainen kilpailija. Parhaiten menestyivät edellisvuosien tapaan Itä- ja Kaakkois-Aasian maat sekä Yhdysvallat. Euroopan maista kultaa saivat Venäjä, Saksa ja Unkari.
Koulun biologian opetus auttoi menestykseen
-Suomalaisten menestys kertoo ennen kaikkea suomalaisen biologian opetuksen tasosta. Suomessa ei ole resursseja perinpohjaiseen valmennukseen, kuten monissa muissa maissa, mutta opiskelijoiden tieto- ja taitotaso lukion jälkeen on selvästi hyvää kansainvälistä tasoa, kertoo joukkueen johtajana toiminut Tuomas Aivelo Zürichin yliopistosta.
- Olympialaisten tehtävät ovat jatkuvasti muuttuneet tutkimuksellisemmiksi. Tämä vastaa myös muutosta suomalaisissa syksyllä voimaan tulevissa lukion opetussuunnitelmissa. Tällä hetkellä kansainvälisesti selvästi painotetaan biologisen tutkimuksen syvällistä ymmärtämistä ja päättelyä vaativia tehtäviä.
Käytännön osuudessa testattiin lukiolaisten osaamista neljässä eri kokeessa. Kilpailijat pääsivät muun muassa tarkastelemaan vietnamilaisten perhosten siipisuonten ja kasvien kukintojen rakenteita. Molekyylipuolen kokeissa muun muassa arvioitiin tuberkuloosipotilaille sopiva lääkeannos ja tutkittiin kahvin kemiallista koostumusta. Teoriakokeessa oli sata eri kysymystä biologian eri aloilta, vampyyrilepakoiden ruuanjakamiskäyttäytymisestä virusten rakenteen selvittämiseen.
Turkkilaisille erityismitalit
Viimeaikaiset tapahtumat Turkissa vaikuttivat myös kilpailun järjetelyihin: kaksi joukkuetta jäi pois kisoista, koska ne olivat jääneet Istanbulin lentokentälle. Turkin joukkue joutui palaamaan kotimaahansa käytännön osuuden jälkeen. Kansainvälinen tuomaristo päätti myöntää turkkilaisille kilpailijoille erityismitalit pelkästään käytännön kokeen perusteella.
Suomen joukkue valittiin lukiolaisille suunnatun Biologiakilpailun ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan sekä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun järjestämän jatkovalmennuksen perusteella. Kilpailun kansainvälisen juryn suomalaisjäseninä toimivat Aivelon lisäksi Justus Mutanen Helsingin yliopistosta sekä Ville Leppäniemi Biologian ja maantieteen opettajien liitosta ja Järvenpään lukiosta. Kilpailuun liittyvistä käytännön järjestelyistä vastaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto Opetushallituksen rahoittamana. Ensi vuonna biologian olympialaiset järjestetään Iso-Britanniassa, Warwickissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas Aivelo, Helsingin yliopisto
puh. 040 828 6466, tuomas.aivelo@ieu.uzh.ch
Justus Mutanen, Helsingin yliopisto
puh. 040 8453190, justus.mutanen@helsinki.fi
Ville Leppäniemi, BMOL / Järvenpään lukio
puh. 040 526 4062, ville.leppaniemi@jarvenpaa.fi
viestinnän asiantuntija Riitta-Leena Inki
riitta-leena.inki@helsinki.fi
puh. 050 448 5770
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Oikeisto arvostaa sosiaalisessa mediassa tykkää-toimintoa, vasemmisto välttää sitä24.10.2025 11:04:34 EEST | Tiedote
Oikeistolainen aatemaailma hyväksyy kilpailullisen logiikan sosiaalisessa mediassa. Tässä aatteessa parhaat ajatukset nousevat esille tykkäämällä. Vasemmistolaisessa aatemaailmassa karsastetaan ideoiden välistä kilpailua, ilmenee tutkimuksesta.
Uusi tutkimus paljastaa poikkeavuuksia aivojen dopamiini- ja opioidijärjestelmässä autismikirjon häiriössä24.10.2025 10:22:19 EEST | Tiedote
Löydökset voivat selittää poikkeavaa sosiaalista käyttäytymistä ja tunne-elämää autismissa.
Koiran aineenvaihdunta reagoi paremmin rasvaan kuin hiilihydraatteihin24.10.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston DogRisk-tutkimusryhmän tutkimuksen mukaan runsaasti hiilihydraatteja sisältävä kuivaruokavalio ja vähähiilihydraattinen, raakaan lihaan perustuva ruokavalio vaikuttavat huomattavan eri tavoin koirien energia-aineenvaihduntaan.
Meksikonlahti, Telepaatti vai Bara Bada Bastu? Vuoden nimi 2025 valitaan seitsemän finalistin joukosta23.10.2025 09:02:48 EEST | Tiedote
Nimistöntutkimuksen asiantuntijat ovat valinneet Vuoden nimi 2025 -finaaliin seitsemän ehdokasta. Voittaja valitaan Nimistöntutkimuksen päivillä 31. lokakuuta.
Härkäpavusta lihankorvikkeeksi: tutkimus tuo ratkaisuja rakenteen ja vatsaystävällisyyden haasteisiin22.10.2025 15:25:29 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että vähemmän jalostetut härkäpapuraaka-aineet tukevat lihankorvikkeiden kuitumaista rakennetta. Härkäpavun esikäsittely taas vähentää tuotteiden vatsavaivoja aiheuttavia yhdisteitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme