Lisää tietoa harvinaisesta merkelinsolusyövästä

Merkelinsolukarsinooma on harvinainen ihosyöpä, jota esiintyy ensisijaisesti niillä ihoalueilla, jotka altistuvat auringolle. Vuonna 2008 merkelinsolukasvaimista löydettiin uusi polyomavirus, ja sairauden arvellaankin olevan ainakin osittain virusperäinen. Merkelinsolukarsinooma on tyypillisimmillään nopeasti kasvava ihonalainen punertava kivuton patti, jota varsinkin alkuvaiheessa voidaan pelkän kliinisen kuvan perusteella pitää ateroomana tai paiseena. Tauti uusii herkästi, ja noin puolella sairastuneista se leviää imusolmukkeisiin ja kolmanneksella syntyy etäpesäkkeitä.

Väitöstutkimuksessaan LL Heli Kukko kartoitti Suomen Syöpärekisterin tietojen perusteella kaikki Suomessa vuodesta 1983 vuoteen 2008 todetut merkelinsolukarsinoomat. Tutkimus osoitti, että sairautta esiintyy Suomessa saman verran kuin muissakin pohjoismaissa; tapauksia diagnosoidaan 10 – 20 vuodessa. Tarkempaan kartoitukseen otettiin mukaan kaikki vuosina 1983 – 2004 diagnosoidut tapaukset, ja lisätietoja taudista ja hoidosta koottiin sairaaloiden ja terveyskeskusten arkistoista. Kudosnäytteistä varmistettiin diagnoosi, kasvaimen koko ja poistomarginaali.

Potilasta vajaa kolmannes oli miehiä, ja yli puolella tauti esiintyi pään tai kaulan alueella. Suurimmalla osalla potilaista tauti oli toteamishetkellä paikallinen, mutta yli kolmanneksella se uusiutui. Vakiintumattomista hoitokäytännöistä johtuen kirurgisen poiston laajuudessa ja liitännäishoidoissa oli suuria vaihteluja. Naisten eloonjäämisennuste oli selvästi parempi kuin miesten. Kenelläkään niistä potilaista, jotka saivat leikkauksen jälkeen sädehoitoa kasvaimen alueelle ei havaittu seuranta-aikana paikallista uusiutumaa.

Merkelinsolupolyomavirusta löydettiin 80 prosentista kasvainnäytteistä. Viruspositiivisilla oli parempi ennuste kuin niillä, joiden kasvaimesta virusta ei löytynyt.

Syöpäsoluja löytyi yleisesti verisuonista ja erityisesti imusuonista. Väittelijä arvioikin, että merkelinsolukarsinoomassa syöpäsolut hakeutuvat jo hyvin varhaisessa vaiheessa imusuoniin.

”Tutkimustulokset vahvistavat nykyistä hoitosuositusta, jossa painotetaan kasvaimen poistoa tervekudosmarginaalilla ja leikkauksen jälkeistä sädehoitoa kasvaimen alueella. Koska syöpäsolut leviävät ilmeisen herkästi imusuoniin, vartijaimusolmuketutkimus on perusteltua silloinkin, kun kysymys on pienestä kasvaimesta, mikäli potilaan yleiskunto vain sen sallii”, väittelijä sanoo.

LL Heli Kukko väittelee 13.5.2011 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Merkel cell carcinoma - Epidemiological study with special reference to polyomavirus and vascular factors in pathogenesis". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Töölön sairaala, luentosali 1, Topeliuksenkatu 5, Helsinki.

Väitteljän yhteystiedot:
Sähköposti: heli.kukko@helsinki.fi