Tutkijat löysivät kasvien keinon säädellä puusolujen muodostusta

Solujen identiteetin muodostumista säätelevien geneettisten viestien ymmärtäminen auttaa tutkijoita ohjaamaan kasvien kehitystä. Kasvisolut voidaan esimerkiksi pistää tuottamaan haluttu määrä tiettyä solukkoa tai kudosta. Kestävämpien ja nopeammin kasvavien kasvien kehittämisellä on erityistä merkitystä nyt ilmastonmuutoksen ja energiahuolien aikakaudella. Helariutan ryhmän ja muiden kasvigeneetikkojen tavoitteena on ohjata kasvien kehitystä ihmiskunnan hyväksi.

Tuore tutkimus edistää satokasvien ja metsäpuiden kehittämistä toivottuun suuntaan. Tulokset osoittavat, että kahden hormonin välinen vuorovaikutus säätelee puusolukon tuotantoa kasvien juurissa. Tutkijat muuntelivat hormonien liikkumista ja kasvien kykyä havaita näitä hormoneja. Tuloksena syntyi kasveja, joilta puuttui puusolukkoa tai ne tuottivat sitä normaalia runsaammin. Tutkija Anthony Bishoppin mukaan uudet tutkimustulokset auttavat ymmärtämään puun muodostukseen vaikuttavia tekijöitä.

- Kasvien vettä kuljettavan puusolukon muodostuminen on ollut erittäin tärkeää maalle levittäytymisessä. Työmme esittelee mekanismin, jonka avulla vettä kuljettavien puusolujen identiteetti määräytyy, Bishopp sanoo.

Tutkimus on tehty pienellä rikkaruohoksi luokiteltavalla mallikasvilla nimeltään lituruoho (Arabidopsis thaliana ). Seuraavaksi tutkimustuloksia aiotaan soveltaa kaupallisesti merkittävämpiin lajeihin, kuten riisiin ja metsäpuihin.

Tietoa kasvien kehityksestä

Puun muodostuksen ohella tuore tutkimus valottaa laajemminkin kasvien kehitystä. Bishopp on haltioitunut kehitysprosessien ihmeellisyydestä.

- Hedelmöittynyt munasolu sisältää kaiken geneettisen informaation, mitä eliö tarvitsee kehittyäkseen aikuiseksi. Eliön kasvaessa tytärsolut saavat uusia identiteettejä ja niihin kehittyy erilaisia rakenteita. Kehitysbiologin näkökulmasta ei ole niinkään merkitystä, onko kyseessä kasvi vai ihminen.

Tutkimusprojekti kuului eurooppalaiseen tutkimusverkostoon, joka saattaa yhteen Euroopan maiden tutkimusinstituutteja. Tavoitteena on ekonomiseen kasvuun, kilpailukyvyn ja vakauden edistäminen. Verkostoon kuului alun perin yhteistyökumppaneita Suomesta, Belgiasta ja Iso-Britanniasta, mutta hanke laajeni myöhemmin myös alankomaalaisten ja japanilaisten tutkimusryhmien panoksilla. Monitahoista hanketta johti professori Helariutta , ja suurimman osa tutkimukseen sisältyneestä työstä tekivät Anthony Bishopp ja Hanna Help .

Lisätietoa

Anthony Bishopp (englanniksi)
Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Anthony.bishopp@helsinki.fi
P. 09 191 59425

Hanna Help (suomeksi tai englanniksi)
Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Hanna.help@helsinki.fi
P. 09 191 59425