Metsän tiheneminen vaikuttaa hiilidioksidin poistumiseen enemmän kuin pinta-alan muutos
Uudet tutkimustulokset osoittavat, että tiheyden kasvu lisäsi merkittävästi hiilidioksidin talteenottoa sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa, vaikka metsien pinta-ala kasvoi hyvin vähän. Puuston kasvattaminen ja tiheyden lisääminen metsänhoidon keinoin parantavat hiilidioksidin talteenottoa, vaikka metsän pinta-ala säilyy ennallaan tai kasvaa niukasti.
- Tihenevät metsät sitovat tehokkaasti hiilidioksidia; hiilen talteenottoa voidaan lisätä suojelemalla metsäalueita ja antamalla talousmetsien kasvaa tiheiksi, sanoo tutkimusta johtanut Aapo Rautiainen bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimukseen osallistunut Iddo Wernick vertaa metsiä kaupunkeihin: molemmat voivat kasvaa sekä laajentumalla että tihentymällä. Paul Waggoner puolestaan korostaa, että metsien pinta-alan kehitystä voidaan seurata yhdenmukaisesti kaukokartoitusmenetelmillä, mutta puuston tiheyden muutokset pitää mitata maastossa.
Suuri muutos Yhdysvaltojen ja Euroopan metsissä
Tutkijat selvittivät, miten metsien pinta-ala ja tiheys ovat muuttuneet Yhdysvalloissa. Tilastot osoittivat, että vuoden 1953 jälkeen metsämaan pinta-ala on kasvanut vain prosentin, mutta tänä aikana puusto on karttunut peräti 51 prosenttia. Myös Euroopan metsien tiheys kasvoi tarkastelujaksolla merkittävästi. Tiheneminen kasvatti metsien hiilivarastoa paljon enemmän kuin pinta-alan muutos.
Tutkimuksessa mukana olleiden Afrikan ja Etelä-Amerikan maiden yhteenlaskettu metsäpinta-ala pieneni, mutta kasvaneen hiilikonsentraation ansioista metsien hiilivarastot hupenivat pinta-alan muutosta vähemmän. Aasian maissa, erityisesti Intiassa, Kiinassa ja Vietnamissa, metsäpinta-ala lisääntyi. Alueellisen hiilivaraston muutos oli kuitenkin negatiivinen, sillä Indonesian metsät hupenivat voimakkaasti.
Tutkimukseen voi tutustua PLoS ONE -tiedelehden verkkosivuilla osoitteessa http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0019577.
Metsien pinta-alan ja hiilivarastojen muutosta vuosina 2000-2010 esittävän kartan voi ladata osoitteessa http://dl.dropbox.com/u/3960397/Map%20jpeg.jpg.
Kartan suomenkielisen version saa STT:n Info-palvelusta (tiedotteen yhteydessä) tai sen voi pyytää tutkija Aapo Rautiaiselta.
Julkaisuun liittyy myös hyvin mielenkiintoinen kuvapari, jossa K.A. Ennola on toisintanut I. K. Inhan klassisen valokuvan Pielavedeltä. Kuva havainnollistaa puuston tihentymistä.
I. K. Inhan valokuva: http://dl.dropbox.com/u/3960397/high%20res1.jpg
K.A. Ennolan nykyajan kuvaversio: http://dl.dropbox.com/u/3960397/high%20res2.jpg
Lisätietoja:
Aapo Rautiainen
Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
aapo.rautiainen@helsinki.fi
P. 09 191 58053
Pekka Kauppi
Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
pekka.kauppi@helsinki.fi
P. 09 191 58300
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme