Kilpailtu 1,5 miljoonan ERC-rahoitus loistautien tutkijalle

5.8.2011 10:05:18 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa ryhmänjohtajana toimivalle Anna-Liisa Laineelle on myönnetty tavoiteltu Euroopan tutkimusneuvoston nuoren tutkijan apuraha (ERC Starting Grant). Viideksi vuodeksi myönnetyn apurahan suuruus on 1,5 miljoonaa euroa. ERC:n starttirahoituksella tuetaan lahjakkaita nuoria tutkijoita, jotka ovat perustamassa uutta tutkimusryhmää tai vakauttamassa jo joitakin vuosia käynnissä ollutta tutkimusta.

Akatemiatutkija Laine johtaa Metapopulaatiobiologian huippuyksikön PATHEVOL-hanketta, jossa tutkitaan Ahvenanmaan kuivilla kedoilla kasvavan heinäratamon (Plantago lanceolata ) ja sitä infektoivan härmäsienen (Podosphaera plantaginis ) monimutkaisia suhteita. Heinäratamon ja sen soluista ravinteita imevän sienen muodostama luonnon oma mallisysteemi kertoo tutkijoille laajemminkin kasvitautien käyttäytymisestä. Laineen ryhmän tutkimustulokset valaisevat muun muassa kasvitautien esiintymisen syitä ja niiden taudinaiheutuskyvyn vaihtelua.

Laine hyödyntää tutkimustyössään samaa ketoverkostoa, jolla akatemiaprofessori Ilkka Hanski on tehnyt maineikkaita metapopulaatiotutkimuksia täpläverkkoperhosella (Melitaea cinxia ). Heinäratamo on täpläverkkoperhosen toukan tärkein ravintokasvi ja härmäsienen ainoa isäntäkasvi. Nyt härmäsienen esiintymät on kartoitettu kaikista Ahvenanmaan yli neljästä tuhannesta tunnetusta heinäratamopopulaatiosta. Kartoituksen mukaan noin viisi prosenttia heinäratamopopulaatioista on härmäsienen infektoimia. Kymmenen vuoden aikana kertynyt tutkimusaineisto on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen tietokanta.

Ahvenanmaa tarjoaa mahdollisuuden tutkia tautien evolutiivisia prosesseja suoraan kytköksissä luonnonoloihin. Talvikaudella Viikin laboratorioissa saadut tulokset testataan maastossa kasvukauden aikana. Laboratoriomenetelmien kehittämiseen Laine on hakenut oppia ulkomailta, sillä hänen kiinnostuksensa kohteena olevaa härmäsientä ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa. Luonnonlajeilla suoritettavan tutkimuksen etuna on myös se, että kokeita tehtäessä ei tarvitse huolehtia maataloudelle tärkeiden viljojen tartuttamisesta.

Tutkimustuloksista hyötyä maanviljelykselle

Tautien evoluutioon vaikuttavista tekijöistä saatavat tutkimustulokset voivat pitkällä tähtäimellä hyödyttää erityisesti maanviljelyä. PATHEVOL-hankkeessa kehitetyt tautien esiintymiä ennustavat mallit voidaan muokata soveltuviksi myös taloudellisesti merkittäville kasvitaudeille. Uusien aggressiivisten tautikantojen kehittyminen on suuri ongelma maanviljelykselle.

- Kemiallisia torjuntaruiskutuksia tehdään osin summittaisesti, sillä todellisia tautiriskejä ei tunneta. Tautiriskin ajan ja paikan luotettava ennakoiminen vähentäisi merkittävästi torjunta-aineiden käyttöä, Laine sanoo.

Laine ryhmineen kehittää myös menetelmiä, jotka helpottavat loissienten tutkimusta. Yksi esimerkki tästä on kryopakastus, joka onnistuessaan säilyttää loissienten itiötä elinkelpoisina pitkiä aikoja.

Uusia tutkimusnäkymiä avaa se, että hankkeen tutkijat kartoittivat viime keväänä ensimmäistä kertaa talvehtinutta härmää. Monien muiden kasvitautien tapaan suurin osa heinäratamon härmäsienen populaatioista häviää talven aikana. Alustavat tulokset ovat kuitenkin osoittaneet, että härmäsienen talvehtiminen onnistuu rajallisilla alueilla Ahvenanmaan saaristossa. Tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat sienen talvehtimiseen. Tämä tieto voi valaista laajemminkin tautipopulaatioiden talvehtimisen arvoitusta, sillä kasvitautien talvehtiminen on heikosti tunnettu aihealue.

- Talviekologiaa säätelevät täysin eri tekijät kuin tautien kasvukauden aikaista menestystä, Laine uskoo.

Lisätietoa:

Akatemiatutkija Anna-Liisa Laine
P. 09 191 57750
anna-liisa.laine@helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~allaine/
Biotieteiden laitos, ekologia ja evoluutiobiologia
Metapopulaatiobiologian tutkimuksen huippuyksikkö
Helsingin yliopisto

Anna-Liisa Laine työskentelee akatemiatutkijana bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan biotieteiden laitoksella, ekologian ja evoluutiobiologian pääaineessa. Hän väitteli vuonna 2005 heinäratamon ja sen härmätaudin vuorovaikutuksista. Väittelemisen jälkeen hän toimi post doc -tutkijana Kaliforniassa ja Australiassa. Oman tutkimusryhmän hän perusti vuonna 2010 Suomen Akatemian hankerahoituksella.

Linkit:
http://www.helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.

Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote

Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.

Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote

Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.

Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote

Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.

Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme