Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kunnat valmiita huolehtimaan nuorten koulutuksesta: Lukio ja ammatillinen koulutus osaksi kuntauudistusta

3.10.2012 10:08:34 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Nuorten toisen asteen koulutus on kuntalaisten peruspalvelu ja siksi sen tulee olla osa kuntauudistusta, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen.

KUNTALIITON TIEDOTE
JULKAISTAVISSA KESKIVIIKKONA 3.10.2012

Kunnat valmiita huolehtimaan nuorten koulutuksesta:
Lukio ja ammatillinen koulutus osaksi kuntauudistusta

Nuorten toisen asteen koulutus on kuntalaisten peruspalvelu ja siksi sen tulee olla osa kuntauudistusta, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen .

- Vahvojen kuntien on vastattava koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja toisen asteen loppuun, nuoren aikuisuuteen saakka, tämä on paras tapa ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä, toteaa Haatainen.

- Vastuu koulutuksen järjestämiseen liittyvistä rakenteellisista muutoksista tulee pitää yksissä käsissä. Ne on ratkaistava paikallisesti kunnissa, osana kuntauudistusta. Tarvittaessa kunnat voivat toimia kuntayhtymien kautta kuten nytkin, mutta kokonaisvastuun on oltava kuntien hallinnassa. Koulutuspalvelut ovat siten dynaamisena osana kunnan elinkeinopolitiikkaa ja kuntalaisten osaamistarpeiden turvaajana, muistuttaa Haatainen.

Toisen asteen koulutuksen erillään pitäminen muista kuntapalveluista sirpaloittaa kuntien toimintaa kuntalaisten ja paikallisyhteisön elinvoiman kustannuksella. Kouvolassa asiaan on tartuttu.

- Kouvolassa toisen asteen koulutus huomioitiin osana kuntien yhdistymistä. Tällä tavoiteltiin nuorten syrjäytymisen ehkäisyä sekä alueellisen elinkeinopolitiikan edistämistä koulutuksen keinoin. Näin kunta voi ottaa kokonaisvaltaisen vastuun nuorten hyvinvoinnin tukemisesta ilman eri organisaatioiden välisiä raja-aitoja, sanoo sivistysjohtaja Ismo Korhonen Kouvolasta.

- Jotta nuorten koulutusväylästä voidaan huolehtia käytännössä, päätösvalta nuorten koulutuksesta tulee tuoda paikallistasolle kuntiin, lähelle nuoria, sanoo Korhonen.

Peruskoulun jälkeinen koulutus lakisääteiseksi oikeudeksi

- Kunnat ovat huolissaan siitä, että merkittävä osa peruskoulun päättäneistä nuorista jää saman vuoden yhteishaussa ilman jatko-opiskelupaikkaa. Opetushallituksen vuoden 2012 kevään yhteishaun tilastoista ilmenee, että tänä vuonna 7,4 prosenttia eli noin 4750 nuorta ei tullut hyväksytyksi lukio- tai ammatilliseen koulutukseen, sanoo opetus- ja kulttuuriasioiden johtaja Anneli Kangasvieri Kuntaliitosta.

Kunnat arvioivat, että nuorten syrjäytymiskehitys pysäytetään parhaiten tekemällä perustavaa laatua oleva rakenteellinen muutos koulutuksen järjestämiseen. Tätä eivät ratkaise yksittäiset hankkeet, vaan kunnilla tulisi olla kokonaisvaltainen vastuu nuorten toisen asteen koulutuksesta. Nuorille olisi taattava lailla oikeus lukio- tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Tätä mieltä ollaan muun muassa Helsingissä ja Lahdessa.

- Koulutus antaa parhaat eväät nuorelle tulevaisuutta varten. Syrjäytyneissä nuorissa on enemmän niitä, joilla ei ole koulutusta kuin niitä, joilla ei ole työtä. Nuorille tulee antaa lakisääteinen oikeus peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, toteaa apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Helsingin kaupungista.

- Nykyinen koulutuksen ulkopuolelle jäämisen kierre on katkaistava. Esimerkiksi Helsingin kaupungin laskelmien mukaan koulutuspaikkojen ulkopuolelle jää noin 19,3 prosenttia peruskoulun päättäneistä hakijoista eli vuosittain noin 1000 oppilasta, mikä on määränä aivan liian suuri, sanoo Viljanen.

Jäykkää järjestämislupamenettelyä muutettava

Nykyistä jäykkää ammatillisen koulutuksen järjestämislupamenettelyä tulee joustavoittaa siten, että kunnilla on mahdollisuus tarjota opiskelupaikka jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle.

- Nykyinen järjestelmä ei toimi. Vaikka peruskoulun käynyt nuori saa jatko-opintokelpoisuuden, ei missään ole takeita, että nuori saisi opiskelupaikan. Lahdessa vuoden 2012 kevään varsinaisen yhteishaun jälkeen tilanteemme oli kesäkuussa sellainen, että jopa 26 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista jäi peruskoulun jälkeen ilman toisen asteen koulutuspaikkaa, havainnollistaa Lahden kaupungin sivistystoimialan toimialajohtaja Maritta Vuorinen .

- Jälkihaun, erilaisten työpajojen ja kehittämistoimenpiteiden jälkeen, yhteistyössä alueen koulutustoimijoiden kanssa, lähes kaikille nuorille löytyi lopulta syksyyn mennessä jokin paikka. Yhteiskunnan ja nuoren kannalta olisi kuitenkin mielekästä päästä suoraan jatko-opintoihin ilman välivuosia, toteaa Vuorinen.

Lisätietoja:
Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto, p. 040 334 5813
Anneli Kangasvieri, johtaja, opetus- ja kulttuuri, Kuntaliitto, 050 368 4165
Maritta Vuorinen, sivistystoimen toimialajohtaja, Lahden kaupunki. p. 0500 574 702
Ismo Korhonen, sivistysjohtaja, Kouvolan kaupunki, p. 020 6158 873
Ritva Viljanen, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki, p. 09 3103 6021

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunernas skuldsättning hotar öka – förbättrad produktivitet en del av anpassningen30.3.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande

Publiceras måndagen den 30 mars kl. 02.00 Kommunernas ekonomiska läge ser för närvarande ganska ljust ut. Om 12 månader uppskattas läget dock bli sämre. Också kommunernas skuldsättning hotar att öka. De flesta kommuner anser att kommunens ekonomi behöver anpassas betydligt eller åtminstone måttligt. På längre sikt är kommunerna beredda att vidta anpassningsåtgärder genom att förbättra sin produktivitet. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets ekonomibarometer våren 2026.

Kuntien velkaantuminen uhkaa kiihtyä – tuottavuuden parantaminen osaksi kuntien omia sopeutustoimia30.3.2026 02:00:00 EEST | Tiedote

Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometri, julkaisuvapaa ma 30.3.2026 klo 02.00. Kuntien talouden tila näyttäytyy tällä hetkellä melko valoisana. Näkymät kuitenkin heikkenevät arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Myös kuntien velkaantuminen uhkaa nousta. Valtaosa kunnista tunnistaakin taloudessaan huomattavan tai kohtalaisen sopeutustarpeen. Pidemmällä aikavälillä kuntakenttä on valmis toteuttamaan sopeutustoimia tuottavuuttaan parantamalla. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometristä.

Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande

År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye