Helsingin yliopisto

Biolääketieteen ”suomenmestaruus” ikääntymisen tutkijalle

Jaa
Minervasäätiön Medix-palkinnon saa tänä vuonna dosentti Pekka Katajiston tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta. Palkittu ryhmä on julkaissut tärkeitä uusia havaintoja ikääntymiseen liittyvistä solutason mekanismeista.
Dosentti Pekka Katajisto (toinen vas.) ja hänen tutkimusryhmänsä.
Dosentti Pekka Katajisto (toinen vas.) ja hänen tutkimusryhmänsä.

Minervasäätiön Medix-palkintoa voi luonnehtia biolääketieteen suomenmestaruudeksi: palkinto myönnetään vuoden parhaaksi arvioidusta biolääketieteen alan tieteellisestä julkaisusta. Tänä vuonna 20 000 euron suuruinen palkinto jaetaan 29. kertaa. Kilpailun voittanut dosentti Pekka Katajiston tutkimusryhmän artikkeli on julkaistu Science-lehdessä.

Katajiston tutkimusryhmä työskentelee Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa ja tutkii kantasolujen roolia ikääntymisprosessissa.

Nuoret kudokset uusiutuvat tehokkaasti ja toipuvat vaurioista kudoskantasolujensa ansiosta, mutta ikääntymisen myötä kantasoluihin kertyvät vauriot heikentävät niiden toimintaa, ja tämä johtaa lopulta kudosten rappeutumiseen. Palkitussa tutkimuksessaan Katajiston ryhmä havaitsi, että kantasolut pystyvät tunnistamaan vanhat solunosat ja siirtävät ne jakautuessaan vain toiseen kahdesta tytärsolustaan. Tytärsolu, joka saa vain nuoria osia, jatkaa kantasoluna. Tämä uusi mekanismi saattaa olla kantasoluille elintärkeä keino hidastaa vaurioiden kertymistä, ja mahdollisesti koko ikääntymisprosessia.

Minervasäätiön Medix-palkinnonvoittaneet työt ovat kautta vuosien edustaneet tutkimuksen kärkeä maailmanlaajuisesti, ja monet niistä onkin julkaistu arvostetuimmissa tiedelehdissä, kuten Cell, Nature ja Science. Eniten Medix-palkintoja on tähän mennessä kerännyt akatemiaprofessori Kari Alitalon ryhmä Helsingin yliopistosta: ryhmä on korjannut palkinnon vuosina 1990, 1998, 2004 ja 2011.

– Medix-palkinto on ollut minulle ja tutkimusryhmälleni mieleenpainuva motivaation lähde kaikki nämä kerrat. Palkinto antoi myös nuorille tutkijoille tunteen ryhmän yhteisestä saavutuksesta ja rohkaisi ottamaan isompia haasteita ja kilpailemaan myös kansainvälisessä tieteessä, Alitalo toteaa.

– Medix-palkinto on onnistunut hyvin tavoitteessaan poimia biolääketieteen suomenmestarit: voittajien laboratorioissa on syntynyt uusiin diagnostisiin menetelmiin ja hoitoihin johtavia havaintoja ja innovaatioita, sanoo Minervan tutkimuslaitoksen johtaja, professori Vesa Olkkonen.

Medix-palkinto on samansuuruinen kuin Lääkäriseura Duodecimin Matti Äyräpää -palkinto. Äyräpää-palkinto voidaan kuitenkin myöntää vain lääkäreille, kun taas Medix-palkinnon saajien koulutustaustaa ei ole rajattu. Oy Medix Ab lahjoittaa vuosittain palkintosumman Helsingin yliopistolle, joka jakaa palkinnon syyskuussa. Palkinnon saajan valitsee Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun yliopistojen edustajista koostuva, kolmeksi vuodeksi kerrallaan nimitettävä asiantuntijapaneeli. Ehdotuksia palkinnon saajiksi voi tehdä kuka tahansa, ja tutkijat voivat asettaa myös omia artikkeleitaan ehdolle.

Vuoden 2016 palkinto luovutetaan dosentti Pekka Katajistolle maanantaina 19.9. klo 12 kaikille avoimessa palkintotilaisuudessa, jossa kuullaan myös palkinnonsaajan luento.

 

Lisätietoa palkinnosta:

Professori Vesa Olkkonen
Lääketieteen tutkimuslaitos Minerva
Sähköposti: vesa.olkkonen@helsinki.fiPuh. 050 411 2297

Palkittu artikkeli: Katajisto P, Döhla J, Chaffer CL, Pentinmikko N, Marjanovic N, Iqbal S, Zoncu R, Chen W, Weinberg RA, Sabatini DM.Stem cells. Asymmetric apportioning of aged mitochondria between daughter cell is required for stemness. Science. 2015 Apr 17;348(6232):340-3. DOI: 10.1126/science.1260384


Lisää Katajiston tutkimuksesta:
Kuolemattomia oivalluksia kantasoluista (Yliopisto-lehti 23.10.2015)

***********************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043

Kuvat

Dosentti Pekka Katajisto (toinen vas.) ja hänen tutkimusryhmänsä.
Dosentti Pekka Katajisto (toinen vas.) ja hänen tutkimusryhmänsä.
Lataa
Rintarauhasen kantasolu jakaa vanhat energiatehtaansa, mitokondriot (leimattu punaisiksi), epätasaisesti tytärsolujensa kesken. Tytärsolu, joka saa suuremman osan vanhoista solunosista, ei pysty jatkamaan kantasoluna, kun taas kantasoluna jatkava tytärsolu perii äitinsä tuoreet soluelimet. (Kuva: Katajisto Lab)
Rintarauhasen kantasolu jakaa vanhat energiatehtaansa, mitokondriot (leimattu punaisiksi), epätasaisesti tytärsolujensa kesken. Tytärsolu, joka saa suuremman osan vanhoista solunosista, ei pysty jatkamaan kantasoluna, kun taas kantasoluna jatkava tytärsolu perii äitinsä tuoreet soluelimet. (Kuva: Katajisto Lab)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye