Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

31 000 kansalaiselta kysytään mielipidettä kuntien palveluista ja päätöksenteosta

Jaa
Kaikkiaan 30 900 kansalaista ympäri Suomea saa lähiviikon aikana kyselylomakkeen, jossa kysytään vastaanottajan käsityksiä omasta asuinkunnastaan ja sen tavasta hoitaa asioita. Samalla selvitetään, mitä vastaajat ajattelevat kunnallisista palveluista ja miten he osallistuvat kuntansa päätöksentekoon.

Kuntaliitto tiedottaa
28.9.2011
Julkaistavissa heti

Kuntalaisten suhtautumista kuntiin selvitetään:
31 000 kansalaiselta kysytään mielipidettä kuntien palveluista ja päätöksenteosta


Kaikkiaan 30 900 kansalaista ympäri Suomea saa lähiviikon aikana kyselylomakkeen, jossa kysytään vastaanottajan käsityksiä omasta asuinkunnastaan ja sen tavasta hoitaa asioita. Samalla selvitetään, mitä vastaajat ajattelevat kunnallisista palveluista ja miten he osallistuvat kuntansa päätöksentekoon.

Kysely on osa kunta- ja palvelurakenneuudistusta arvioivaa laajaa ARTTU-tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelma seuraa kuntien kehitystä vuoteen 2012 saakka.

Nyt toteutettava kysely on yksi laajimmista kuntalaisten näkemyksiä kartoittavista selvityksistä. Viimeksi vastaavanlaajuinen kysely on tehty syksyllä 2008.

Kysely tarjoaa kunnille tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja toiminnan kehittämiseksi. Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa vuoden 2012 keväällä.

Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan on äärimmäisen tärkeää, että ne kuntalaiset, jotka saavat kyselylomakkeen, tuntevat asian omakseen ja vastaavat aktiivisesti kyselyyn.

– Tutkimuksen kattavuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi kyselyn vastausprosentti tulisi saada mahdollisimman korkeaksi. Edellisessä vastaavassa kyselyssämme vastausprosentti oli 46,3.

Mukana 40 suomalaista kuntaa

Kysely lähetetään väestörekisterikeskuksen otoksen mukaisesti kaikkiaan 30 900:lle, iältään 18–79 -vuotiaalle kuntalaiselle. Kuntakohtaiset otokset vaihtelevat 150:sta 1900 henkilöön. Kuntakohtaisiin otoksiin vaikuttaa kuntakoon lisäksi toteutettujen kuntaliitosten laajuus.

Tutkimusohjelmaan osallistuvat kunnat edustavat erityyppisiä kuntia esimerkiksi kunnan koon ja maantieteellisen sijainnin mukaan tarkasteltuna. Mukaan on valittu kuntaliitoskuntia, syvenevän yhteistyön kuntia, kaupunkiseudun kuntia sekä kuntia, joissa kunta- ja palvelurakenneuudistusta on tähän asti toteutettu ilman kuntaliitosta tai kuntien välisen yhteistyön tiivistämistä.

Tutkimusohjelmassa on mukana 40 kuntaa: Halsua, Hamina, Harjavalta, Haukipudas, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Juuka, Jyväskylä, Kajaani, Karkkila, Kemiönsaari, Kirkkonummi, Kitee, Kotka, Kuopio, Kuusamo, Lappeenranta, Lapua, Lempäälä, Lieto, Mustasaari, Mänttä-Vilppula, Oulu, Pello, Pori, Pudasjärvi, Raasepori, Salo, Seinäjoki, Siilinjärvi, Sipoo, Sodankylä, Turku, Uurainen, Vaasa, Varkaus, Vimpeli, Vöyri sekä Äänekoski.

Kuntalaiskysely lähetetään osana kielellisten vaikutusten arvioinnin erillishanketta lisäksi seuraaviin kaksikielisiin kuntiin: Kokkola, Kruunupyy, Lapinjärvi ja Loviisa sekä osana Uuden Oulun arviointia Oulun ja Haukiputaan lisäksi myös Kiiminkiin, Oulunsaloon ja Yli-Iihin.

ARTTU tuottaa tietoa Paras-uudistuksesta

ARTTU-tutkimusohjelmassa selvitetään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia kunnallisiin palveluihin, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstöön, kunta- ja paikallistalouteen sekä yhdyskuntarakenteen toimivuuteen. Hankekokonaisuuteen kuuluvat myös uudistuksen kielellisten ja tasa-arvovaikutusten arviointi.

Tutkimusohjelman toteutukseen osallistuvat Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, ja Tampereen yliopistot, Aalto yliopisto, Åbo Akademi sekä Kuntaliitto.

Tutkimusohjelmaa rahoittavat hankkeeseen osallistuvat kunnat, Kuntaliitto, Keva, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Tutkimusohjelmasta saa lisätietoja osoitteesta: www.kunnat.net/arttu.
Lisätietoja kuntalaistutkimuksesta: www.kunnat.net/arttu > Tutkimusmoduulit > Kuntalaistutkimus osana demokratian ja johtamisen osahanketta

Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. (09) 771 2504, 050 337 5634
tutkimusassistentti Ronny Rantamäki, p. (09) 771 2749

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye