TVT-leikkaus on tehokas ja turvallinen hoito ponnistusvirtsankarkailuun
23.9.2011 09:11:47 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Virtsankarkailu on yleinen ongelma, joka koskettaa noin kolmasosaa naisista ainakin jossakin vaiheessa elämää; vaivan esiintyvyys kasvaa iän lisääntyessä ja sen vaikutus naisten jokapäiväiseen elämään on suuri. Yleisin virtsankarkailun tyyppi on ponnistusvirtsankarkailu, jonka parantamiseksi tarvitaan usein leikkaushoitoa. Nykyaikaiset virtsaputken keskiosaa tukevat nauhaleikkaukset antavat mahdollisuuden hoitaa ponnistusvirtsankarkailua niin, että haittavaikutusriski on pieni, toisin kuin perinteisillä virtsankarkailuleikkauksilla.
LL Kirsi Palva
selvitti väitöstyössään ensimmäisen kehitetyn virtsaputken keskiosaa tukevan nauhaleikkauksen (TVT-leikkaus) tehokkuutta ja turvallisuutta pitkän ajan seurannassa. Lisäksi hän selvitti syitä TVT-leikkausten epäonnistumiseen ja uusintaleikkauksen vaikuttavuutta. Lopuksi hän vertaili TVT-leikkauksen ja sen uudemman version, TVT-O-leikkauksen tuloksia.
Pohjoismaisessa monikeskustutkimuksessa Palva tarkasteli TVT-leikkauksen pitkäaikaistuloksia 11,5 vuoden kuluttua leikkauksesta. Tutkimukseen osallistui 90 naista, joista 90 prosentilla ei 11,5 vuotta leikkauksen jälkeen esiintynyt testattaessa ponnistusvirtsankarkailua.
Oman arvionsa mukaan 77 prosenttia naisista koki itsensä täysin parantuneeksi, 20 prosentin mielestä tilanne oli selvästi parempi kuin ennen leikkausta ja vain kolme prosenttia koki leikkauksen epäonnistuneen. Haittavaikutuksia ei seuranta-ajan kuluessa todettu.
Epäonnistuneen leikkauksen jälkeen tehdystä uudesta TVT-leikkauksesta oli hyötyä 75 prosentille tutkimukseen osallistuneista 20 naisesta. Uusintaleikkauksessa ei ilmennyt komplikaatioita.
TVT- ja TVT-O-leikkausten vertailu toteutettiin satunnaistamalla 273 naista joko TVT- tai TVT-O-leikkaukseen. Leikkaukset tehtiin seitsemässä suomalaisessa sairaalassa. Kolmen vuoden seurannan jälkeen leikkausten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja tehokkuudessa tai haittavaikutuksissa.
”Tutkimus osoitti, että TVT-leikkaus on tehokas ja turvallinen hoito ponnistusvirtsankarkailuun ja sen vaikutus on pysyvä pitkässäkin seurannassa. TVT-leikkauksen voi myös uusia epäonnistuneen leikkauksen jälkeen. TVT- ja TVT-O-leikkausmenetelmien tehokkuudessa ja turvallisuudessa ei kolmen vuoden seurannassa todettu tilastollisesti merkitseviä eroja”, Palva summaa tuloksiaan.
LL Kirsi Palva väittelee 23.9.2011 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Mid-urethral slings for treatment of stress urinary incontinence - long- and mid-term follow-up". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopistollinen keskussairaala, Naistenklinikka, Seth Wichmann -auditorio, Haartmaninkatu
2.
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 019 3801 686 (työ), sähköposti: kirsi.palva@hus.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme