Virsikirjojen unohdettuja kalentereita on nyt verkossa

5.10.2011 13:47:09 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Nykyisille virsikirjan käyttäjille voi olla yllätys, että entisinä vuosisatoina virsikirjan alussa oli aina kalenteriosuus. Sieltä saattoi kirkon penkissä tavailla pyhimysten nimiä, jos papin saarna tuntui liian pitkältä. Virsikirjojen kalenteriosuuksia on nyt saatu nähtäväksi verkkoon Helsingin yliopiston almanakkatoimiston sivuille (http://almanakka.helsinki.fi). Verkossa on kalenteriosuus ensimmäisistä virsikirjoista 1600-luvun alusta aina viimeiseen virsikirjaan, jossa kalenteri oli mukana, eli vuoteen 1888.

- Vanhoina vuosisatoina maassamme ilmestyi vain kahdenlaisia kalentereita, kertoo professori Heikki Oja yliopiston almanakkatoimistosta. - Virsikirjoissa oli omat kalenterit, ja sitten kullekin vuodelle ilmestyi almanakka, sama tuttu kansanalmanakka joka nykyään ilmestyy Yliopiston almanakan nimellä.

Almanakka-arkistoon sijoitettiin samalla nimilistat kaikista nimistä, joita maamme almanakoissa ja kalentereissa on esiintynyt. - Aikaisemmin oli kerätty nimilistat suomen-ja ruotsinkielisistä almanakoista 1700-luvulta nykypäivään. Nyt saatiin listat myös virsikirjojen kalentereista ja messukirjoista 1200-luvulta alkaen, kertoo Oja.

Vanhoista kalentereista on löytynyt jännittäviä nimiä, joita kaikkia ei tunneta edes nykyajan nimikirjoissa. - Sieltä löytyy varmasti harvinainen nimi lapselle, Oja naurahtaa.-Ja jokaisella nimellä on valmiina nimipäivä, jota usein uusille nimille on vaikea löytää.

Nimiaineiston pohjalta on tänä syksynä ilmestynyt myös Kirjapajan kustantamana yleistajuinen kirja Suomen kansan pyhimyskalenteri.

Lisätietoja: Prof. Heikki Oja, Helsingin yliopiston almanakkatoimisto,

(09) 1912 2942 tai 040 5531864, heikki.oja@helsinki.fi

Ystävällisin terveisin

Minna Meriläinen-Tenhu, tiedottaja, puhelin (09) 191 51042

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote

Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.

Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote

Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.

Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote

Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.

Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.

Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote

Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme