Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto: Kuntien vero- tai velkakatto ei ole mahdollinen

Jaa
Kuntaliitto ei näe mahdollisena vero- tai velkakaton säätämistä kunnille. Julkisuudessa esiintynyt ajatus on osin perustuslain vastainen ja murentaa kuntien ja valtion yhteisvastuun periaatteen peruspalvelujen rahoittamisesta ja turvaamisesta.

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
10.10.2011
Vapaa julkaistavaksi heti

 
Kuntien vero- tai velkakatto ei ole mahdollinen

Kuntaliitto ei näe mahdollisena vero- tai velkakaton säätämistä kunnille. Julkisuudessa esiintynyt ajatus on osin perustuslain vastainen ja murentaa kuntien ja valtion yhteisvastuun periaatteen peruspalvelujen rahoittamisesta ja turvaamisesta.

Kuntien verotusoikeus on perustuslaissa turvattu oikeus taloudellisen päätösvallan käyttöön. Kunnat käyttävät tätä oikeuttaan päättämällä kunnan veroprosentista.

– Verokatto merkitsee sitä, että kunnilla, joiden veroprosentti on jo ylärajalla, menettävät oikeuden käyttää keskeistä osaa taloudellista päätösvaltaansa. Verokaton alapuolella olevia kuntia menettely ei koskisi. Veronkorotuskielto taas tarkoittaisi sitä, että mikään kunta ei saa korottaa veroprosenttiaan täysin riippumatta siitä, mikä on kunnan taloudellinen tilanne, analysoi Kuntaliiton johtava lakimies Kari Prättälä .

– Kuntien rahoitushuolto on järjestetty kansallisesti erittäin kilpailukykyisesti ja näin vähennetty paineita kunnallisverotuksen kiristämiseen. Kunnat ottavat lainaa erityisesti huolehtiakseen palveluvarustuksesta: muun muassa homekoulut ja rapistuvat putket tarvitsevat korvausinvestointeja, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma painottaa.

– Edullisen lainansaannin turvaava Kuntarahoitus sekä kuntien yhteisvastuuseen perustuva Kuntien takauskeskus ovat veronmaksajien ja kansantalouden kannalta hyvä järjestely.

Sekä verokatto, veronkorotuskielto että velkakatto merkitsevät erittäin voimakasta puuttumista kunnan oikeuteen päättää taloudestaan. Tällaiset kuntatalouteen kokonaisuudessaan kohdistuvat keinot kohtelevat Mäki-Lohiluoman mukaan kuntia eriarvoisesti ja niiden osumatarkkuus kuntien taloudellisten ongelmien ratkaisemisessa on heikko.


 
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 050 364 7883
Johtava lakimies Kari Prättälä, 0500 606 873

Pressmeddelande på kommande på svenska

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye