
Mistä kala-alan ammattilaisia kun koulutus lakkautetaan?
Luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikorkeakoulututkinnoista ja tutkintonimikkeistä iktyonomi (AMK) on ainoa tutkinto, joka on poistettu ammattikorkeakoululain uudistuksessa.
Viimeiset iktyonomiopiskelijat aloittivat Turun ammattikorkeakoulussa syksyllä 2012. Tänä keväänä opetus- ja kulttuuriministeriö poisti hallituksen esityksestä ammattikorkeakoululaiksi (HE 9/2013 vp) koulutusvastuualueista iktyonomin tutkinnon eli ns. kalatalousinsinöörin tutkinto lakkautetaan. Syyksi tähän on esitetty se, että Turun ammattikorkeakoulu ei uudistanut ko. koulutuksen tutkintotoimilupaa. Se, että em. taho ei järjestä koulutusta, ei riitä toimialan ammatillisten edunvalvontajärjestöjen mielestä perusteeksi lakkauttaa tutkinto ja tutkintonimike.
Ammattikorkeakoulutasoista koulutusta tarvitaan elinkeinosektorilla laajasti. Viimeaikainen keskustelu luonnonvarojen, etenkin kalan, taloudellisesta hyödyntämisestä osoittaa eri intressiryhmien valtavan kiinnostuksen kalaa kohtaan. Koulutusta siis tarvitaan, sillä se antaa tiedon siitä, miten luonnonvaratalouden resursseja tulee kestävästi käyttää sekä luo pohjan eri intressitahojen yhteiselle ymmärrykselle.
Edunvalvontajärjestöt esittivät sivistyslakivaliokunnalle ja opetus- ja kulttuuriministeriölle huhtikuussa 2013 toimitetussa kannanotossa, että hallituksen esitykseen ammattikorkeakoululaiksi palautetaan sieltä poistettu iktyonomin tutkinto ja tutkintonimike. Mikäli tutkintonimikettä ei palauteta, mikään taho ei tulevaisuudessa voi järjestää iktyonomin tutkintoon johtavaa ammattikorkeakoulutasoista koulutusta.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Anu Toivonen
Suomen Kalankasvattajaliitto ry
toimisto@kalankasvatus.fi
p. 040-504 3972
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kalankasvattajaliitto ry
EU:n jättibarometri: COVID-19 pandemia lisäsi suomalaisten kalan kulutusta.19.10.2021 06:00:00 EEST | Uutinen
Kalan kulutus on Suomessa suurempaa verrattaessa kulutustottumuksia EU27 maiden keskiarvoon. Suomalaisista 76 % ilmoittaa syövänsä kalaa vähintään kerran kuukaudessa. enemmän kalaa kulutetaan mm Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Suomi sijoittuu kymmenenneksi maiden kalankulutustottumuslistalla. Keskimäärin Euroopassa 64 % sanoo syövänsä kalaa vähintään kerran kuussa. Suurin osa kalasta ostetaan kaupoista ja valmistetaan kotona. Suomalaisista 95 % sanoo ostavansa kalan kaupasta. Ravintolassa kalaa kertoo syövänsä vähintään kerran kuussa noin viidennes suomalaisista, saman verran kuin EU27-maissa keskimäärin. Euroopan komission toimesta haastateltiin maalis-huhtikuussa EU- alueella 26699, joista Suomessa 1017 kuluttajaa.
Mitä kalaa suomalaiset syövät tulevaisuudessa? Ja kuka sen tuottaa?7.5.2021 05:30:00 EEST | Tiedote
Kalan käyttö lisääntyy jatkuvasti, mutta EU:n vesiviljelytuotanto ei ole kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana ja Brexitin takia se vähenee nykytasosta. Kalamarkkinoita hallitsee yhteisön ulkopuolelta tuotu kala. Tahtoa kehittää ja lisätä omaa vesiviljelytuotantoa, samoin mahdollisuuksia kalan kestävään tuotantoon EU:n alueelta kyllä löytyy. EU:ssa on aktiivisia vesiviljelyalan yrityksiä sekä osaamista, mutta löytyykö osaavaa työvoimaa? Kehittyvät ja uudistuvat vesiviljely-yritykset tarvitsevat osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa, mutta vesiviljelyalan koulutukseen hakeutuu hyvin vähän uusia opiskelijoita. Tätä työvoiman saatavuuden vinoumaa pyritään oikaisemaan kansainvälisellä BRIDGES-hankkeella.
Kuluttajatutkimus: kalanviljelyn ympäristöystävällisyys tunnetaan huonosti15.4.2021 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomen Kalankasvattajaliitto ry tiedottaa tuoreen kuluttajatutkimuksen havainnoista – suomalaiset eivät tunne kalanviljelyn ympäristövaikutuksia kovin hyvin. Vain kahdeksan prosenttia tiesi, että kalanviljelyn vaikutus Itämeren tilaan on erittäin pieni. Tutkimus osoitti, että väärät käsitykset vaikuttavat suomalaisten mielipiteisiin kalankasvatuksesta.
Suomalainen kuluttaja ei tiedä, onko lautasella villiä vai kasvatettua kalaa - Miltei puolet suomalaisista ei tiedä Norjan merilohen olevan kasvatettua kalaa3.3.2021 06:30:00 EET | Tiedote
Suomalaiset ovat kaupan kalatiskillä eksyksissä. Ruokakaupoissa myydään käytännössä kahta punalihaista lohikalalajia: lohta ja kirjolohta. Kumpikin tarjolla oleva laji on miltei poikkeuksetta kasvatettua kalaa. Lohta kuitenkin markkinoidaan muun muassa termeillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. Nämä ovat vääristäneet suomalaisten käsityksen siitä, mitä he syövät. 90 prosenttia kuluttajista luulee, että merilohi on kalalaji. 79 prosenttia luulee samaa Norjan lohesta. Etenkin merilohta ja Jäämeren lohta luullaan vieläpä villeiksi kalalajeiksi. Nämä mielikuvat vaikuttavat osaltaan siihen, että yli 80 prosenttia suomalaisten kaupasta ostamasta kalasta on tuontikalaa.
Vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää ympäristötiedon avoimuutta osoittaa tuore selvitys26.2.2020 10:59:01 EET | Tiedote
Suomen Kalankasvattajaliiton toimeksiannosta Gaia Consulting on selvittänyt vesistöjen ekologista tilaluokitusta. Hankkeessa kartoitettiin eri toimijoiden roolit luokitteluprosessissa, sekä käytetyt tietokannat ja tausta-aineistot. Nykytilanteessa vesistöhanketta suunnittelevan ei ole mahdollista ennakoida toimintansa vaikutusta vesistön tilaluokitukseen ja tavoitteisiin julkisten aineistojen avulla.