Yhdenvertaisuus ei toteudu lapsen sijaishuollon tarpeen arvioinnissa - EMBARGO 27.9.

Lastensuojelun Keskusliiton selvitys Rajapinnoilla - Lapsen erityisten tarpeiden huomioiminen sijaishuoltopaikan valinnassa tarjoaa tietoa lasten erityistarpeiden arvioinnista ja huomioimisesta sijaishuollon järjestämisessä. Selvitys on julkaistu tänään 27.9.2016 Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä.

Lapsen huostaanotto ja sijoittaminen oman kodin ulkopuolelle on lapsen elämän kannalta iso ja vaativa elämänmuutos, jossa asuinpaikka ja huolta pitävät aikuiset vaihtuvat – ehkä myös koulu ja harrastukset. Tällöin on tärkeää varmistaa, että lapsen oikeudet toteutuvat ja häntä kuullaan.

Lapsen osallisuus on noussut vahvasti toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi sijoitusvaiheessa. Sen toteutumisessa on kuitenkin suuria työntekijä- ja kuntakohtaisia eroja. Lisäksi esimerkiksi vammaispalveluissa lapsen osallisuus ei vielä toteudu yhtä hyvin kuin lastensuojelupalveluissa. Maahanmuuttajataustaisen lapsen osalta osallisuuden toteutumista voivat heikentää kielimuuri ja kulttuurierot.

Sijaishuoltopaikan valintaan liittyvä arviointi on yksi vaativimmista tehtävistä koko lastensuojeluprosessissa, ja erityisen vaativaa se on, kun lapsella on erityisiä tarpeita. Tällöin tarvitaan saumatonta yhteistyötä eri palveluiden kesken. Selvityksen perusteella yhteistyössä on kuitenkin isoja eroja kuntien välillä. Joissakin kunnissa esimerkiksi lastensuojelu ja vammaispalvelu tekevät aitoa ja laadukasta yhteistyötä, toisissa lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä ei ole edes tietoa, kuka lapsen asioista vammaispuolella vastaa.

Selvityksessä pyrittiin kartoittamaan olemassa olevia hyviä arvioinnin käytäntöjä lapsen erityisiin tarpeisiin ja sijaishuoltopaikan valintaan liittyen. Tällaisia ei näytä helposti löytyvän, joskin laadukkaita toimintatapoja joissakin arvioinnin kohdissa tai työmuodoissa on olemassa siellä täällä. Keskusliiton selvityksessä annetaan käytännön suosituksia lastensuojelutyöhön ja konkreettisia esimerkkejä sijaishuoltopaikan valintaan liittyvään arviointiin.

”Lapsen edun ja lapsen oikeuksien toteutuminen ei voi riippua siitä, missä kunnassa lapsi sattuu asumaan, tai kenen työntekijän asiakas hän on”, muistuttaa ohjelmajohtaja Miia Pitkänen. ”Se ei myöskään voi olla riippuvainen siitä, sattuuko lapsi tarvitsemaan esimerkiksi vammaispalveluita tai psykiatrisia palveluita, tai muita erityispalveluita vaikkapa taustansa takia.”

Lastensuojelusta tarvitaan lisää tutkittua ja käytännössä koeteltua tietoa sekä vahvempaa arviointiosaamista siitä millaiset menetelmät toimivat suhteessa lapsen tai nuorten tuen tarpeisiin. Strukturoitu, yhteinen viitekehys lisäisi arvioinnin yhdenmukaisuutta ja systemaattisuutta. Osaamista sosiaalityöntekijöiltä löytyy paljon, mutta yhteisiä toimintatapoja ja linjauksia tarvitaan, jotta yhdenvertaisuus sijaishuollon arvioinnissa toteutuu.

Sijaishuollon vaikuttavuuden näkökulmasta on erityisen tärkeää, että lapsen erityiset tarpeet on otettu huomioon sijaishuoltopaikkaa valittaessa. Muutoin sijoitukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa ja koko sijaishuollon tarkoitus voi vaarantua.

Faktalaatikko: Sijaishuolto

• Lastensuojelun sijaishuoltoon turvaudutaan tilanteessa, jossa lapsen kasvu ja kehitys ovat vakavasti vaarantuneet, perhe ei ole autettavissa ehkäisevillä tai lastensuojelun avohuollon palveluilla ja sijaishuollon järjestäminen on arvioitu lapsen edun mukaiseksi
• Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshoitona tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Perhehoito on asetettu ensisijaiseksi sijaishuoltomuodoksi suhteessa laitoshuoltoon
• Viime vuosina on tavoiteltu painopisteen siirtämistä korjaavista lapsi- ja perhepalveluista ehkäiseviin palveluihin. Huostaanottojen ja erityisesti kiireellisten sijoitusten määrät laskivat vuonna 2014 edelliseen vuoteen verrattuna (www.thl.fi/tilastot/lastensuojelu)
• Sijaishuollon palveluihin näyttää ohjautuvan yhä useammin lapsia, joilla on pitkä tausta lastensuojelun asiakkaana ja monia samanaikaisia kasvua ja kehitystä vaarantavia tekijöitä

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Susanna Hoikkala, p. 040 508 1188

Ohjelmajohtaja Miia Pitkänen, p. 040 744 6505

Selvitys valmistuu juuri ennen Valtakunnallisia lastensuojelupäiviä 27.-28.9. ja sen voi pyytää ennakolta Lastensuojelun Keskusliiton viestinnästä (viestintäpäällikkö Juuli Hurskainen, p. 050-3533480 tai koulutussuunnittelija Tuuli Valo, p. 050 572 1089, etunimi.sukunimi@lskl.fi)