Suomessa on katoamassa 50 000 nuorta

Pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen ovat suomalaisen yhteiskunnan vakavimpia ongelmia. Inhimillisesti tarkastellen pitkäaikaistyöttömyys on murhenäytelmä, joka helposti syrjäyttää yhteiskunnasta, kansakunnan tasolla se on kestämätön taakka julkiselle taloudelle. Erityisen vakava ongelma on, kun se iskee nuoreen.

Suurimmat syyt nuoren syrjäytymiseen ovat koulutukset tai asunnon puute. Työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella olevista 15-29-vuotiaista nuorista liki 50 000 omaa vain perusasteen tutkinnon. Peruskoulun jälkeinen koulutus vähentää syrjäytymisen riskejä selvästi.

- Pelkän peruskoulun varassa olevan nuoren riski jäädä ulkopuoliseksi on lähes kolminkertainen verrattuna ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin. Myös työttömyyden riski on suurinta pelkästään perusasteen suorittaneilla, Pekka Myrskylä, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö totesaa esitellessään laajaa koko Suomen kattavaa tilastotutkimusta Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella.

Palvelujärjestelmälle suuri ongelma on siinä, että syrjäytyneitä ja syrjäytymässä olevia nuoria on vaikea tavoittaa. Vailla koulutusta olevat nuoret jäävät helposti kotiin, eristäytyvät, kadottavat elämänhallintansa - ongelmat kasautuvat.

- Näemme arjessa tilanteen karuuden. Suomen edelleen juhliessa Pisa-menestystä, on keskuudessamme entistä enemmän nuoria aikuisia, joille lukeminen ja kirjoittamien tuottavat suuria vaikeuksia. Tämä ei koske vain maahanmuuttajanuoria, Ulla Nord, Helsingin Diakonissalaitoksen etsivän nuorisotyön Vamos-projektin päällikkö kertoo.

- Työttömyys, syrjäytyminen, köyhyys, ja mielenterveys- ja päihdeongelmat kasaantuvat usein samojen ihmisen niskaan ja kurottuvat sukupolvesta toiseen. Köyhyydestä on muodostumassa suomalaiseen yhteiskuntaan pitkä kaari, jossa 1990-luvun lamassa syrjäytyneiden ihmiset lapset ovat nyt saman kurimuksen äärellä, Antti Lemmetyinen, Helsingin Diakonissalaitoksen johtaja harmittelee.

Nuorten syrjäytymisen lisäksi seminaarissa puhutaan paljon pitkäaikaistyöttömyyden poistamisesta. Professori, oikeustieteen tohtori Pentti Arajärven mukaan yhteiskunnan tahtotilana täytyy olla työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden poistaminen. Suomen ja EU:n lainsäädännöt korostavat jokaisen ihmisen oikeutta työhön. Siksi julkisella vallalla täytyy olla työttömyyden poistamiseen tähtäävä toimintapolitiikka. Työttömyyden poistaminen on monen tekijän ja toimijan yhteistyön summa, tarvitaan sekä talouspolitiikkaa että työmarkkinapolitiikkaa, kuin myös työttömän oma toimintaa ja häneen kohdistuvia toimenpiteitä.

Pitkäaikaistyöttömyyden vaihtoehtoja esitelleen valtiotieteiden tohtori Jouko Kajanoja mukaan pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen tarvitaan kokonaisnäkemys sekä moniaineksinen ja jäntevä ohjelma. Nykyiseen hallitusohjelmaan sellaista ei Kajanojan mukaan sisälly.

Lokakuun 19. ja 20. päivänä järjestettävä Ihmisarvofoorumi kokoaa yhteen pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten syrjäytymisen todelliset asiantuntijat. Työttömät itse, nuoret, tutkijat ja asiantuntijat, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijat hakevat Helsingin Diakonissalaitoksella keinoja nuorten ja aikuisten pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Ihmisarvofoorumin vastuullisena järjestäjän toimii Työttömien Valtakunnallinen Yhteistyöjärjestö YTV.

Lisätietoja antaa

Lea Karjalainen, puheenjohtaja
Työttömien Valtakunnallinen Yhteistyöjärjestö TVY
p. 040 547 7099
lea.karjalainen@tvy.fi

TVY on vuonna 1991 perustettu riippumaton kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on kymmenien yhteistyökumppaniensa kanssa rakentaa Suomea, jossa ihmiset voivat paremmin.