Jokaiselle lapselle oikeus harrastukseen

 - Kirjoitus on vapaasti medioiden julkaistavissa

Tutkimuksia ja selvityksiä lasten liikuntaharrastusten kustannuksista on tehty useita. Johtopäätökset ovat samansuuntaisia: eriarvoisuus on lisääntynyt ja jokaisella lapsella ei ole mahdollisuutta harrastaa toivomiaan lajeja.

Koulutuksen kehittämiskeskuksen julkaiseman Oma Linja -selvityksen mukaan oppilaiden väliset erot koulumenestyksessä ovat kasvaneet. Hyvätuloisten ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapset menestyvät koulussa kaikissa aineissa selvästi paremmin.

Koulumenestyksen eroa selittää myös koulun ulkopuolinen aika. Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa ja kehittää itseään vapaa-ajalla ohjatussa ympäristössä. Liikuntaa harrastavilla perheillä oli vuonna 2014 keskimäärin 80 000 euron tulot vuodessa. Köyhien perheiden lapset eivät voi harrastaa ja kehittää itseään taloudellisten esteiden vuoksi.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön tutkimuksen perusteella on selvinnyt, että harrastaminen auttaa menestymään koulussa. Harrastukset kehittävät sosiaalisia ja tiedollisen oppimisen kykyjä sekä auttavat tunnistamaan omia vahvuuksia. Esimerkiksi jalkapalloharrastus opettaa sosiaalista taitoja ja erilaisten ihmisten kanssa olemista, pitkäjänteisyyttä ja tavoitteiden asettamista, itsensä haastamista ja asennetta elinikäiseen oppimiseen.

Vuoden 2015 liikuntalaki nostaa esille yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen. Julkisia varoja kohdennettaessa tulisi huolehtia siitä, että harrastaa voi myös edullisesti. Pienituloisten perheiden lasten ja nuorten harrastamista voitaisiin auttaa kohdentamalla toimeentulotukea harrastuskuluihin valtakunnallisesti yhdenmukaisin periaattein.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistui viime vuonna Kari Puronahon tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista.  Raportti osoittaa, että liikunnan harrastaminen seuroissa on kallistunut. Harrasteliikunta on kallistunut jonkin verran. Sen sijaan niiden lajien kilpaurheilu, joissa harrastuskerrat ovat lisääntyneet selvästi, on kallistunut jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi.

Usean liikuntalajin harrastaminen kilpailumielessä on tullut mahdottomaksi jo 11-14-vuotiaille. Jos murrosikäisellä ei ole mahdollisuutta harrastaa lajiaan seuratoiminnassa kahta kertaa viikossa, seurat käytännössä heittävät suuret määrät lajista kiinnostuneita nuoria pois lajin harrastuksesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö paneutui ongelmaan asettamalla liikuntaharrastamisen kustannusten alentamista selvittäneen työryhmän Leena Harkimon johdolla. Esityksessään työryhmä pitää tärkeänä, että kunnat, koulut, järjestöt ja seurat tekevät entistä läheisempää yhteistyötä ja luovat lapsille monipuolisia harrastusmahdollisuuksia.

Harrastusten merkitys koulutuksen periytyvyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä on keskeistä. Siksi jokaisella lapsella tulee työryhmän mielestä olla oikeus laadukkaaseen ja ohjattuun harrastukseen riippumatta perheen varallisuudesta. Liikkuminen ja harrastaminen luovat valmiuksia menestyä elämässä ja antavat itsetunnon kannalta tärkeitä myönteisiä kokemuksia.

Tutkimustulokset ovat kiistattomia. Siksi tarvitaan myös tekoja.

HJK:n yhteyteen perustettiin vuonna 2014 Aulis Rytkösen nimeä kantava stipendirahasto. Lahjoitusvaroin toimivan rahaston varat käytetään lyhentämättömänä vähävaraisten junioreiden hyväksi vuosittaisin stipendein. Helsingin NMKY tukee vähävaraisten perheiden harrastustoimintaa mm. Hanno Möttölän rahaston kautta. Rahastoa kartutetaan lahjoitusvarojen lisäksi vuosittain järjestettävällä Helsinki YMCA Golf Challengella. Urheilu- ja liikuntakasvatusta Suomessa tukeva Urheiluopistosäätiö puolestaan on luonut yhteistyössä Liikuntakeskus Pajulahden kanssa mallin vähävaraisten leiritukeen, jotta joukkueen kaikki pelaajat tulotasosta riippumatta pääsevät yhteiselle leirille.

Yksittäisten toimijoiden avaukset eivät toki ratkaise koko ongelmaa. Toivomme, että muutkin liikunta- ja harrastusjärjestöt sekä kunnat ja valtio parantavat lasten tasa-arvoisia harrastusmahdollisuuksia. Jos jokainen liikunnan parissa työskentelevä organisaatio tekee asian eteen jotakin, vaikutus on jo suuri.

Timo Muurinen
HJK ry
toiminnanjohtaja

Timo Laulaja
Helsingin NMKY
pääsihteeri

Jukka Hako
Urheiluopistosäätiö
toimitusjohtaja
p. 050 465 0399